112 Suomi -sovellus: Ideasta puolen miljoonan käyttäjän palveluksi

Hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen kertoo, kuinka ajatus hätäpaikannussovelluksesta syntyi, ja millaisten vaiheiden kautta nykyinen 112 Suomi -sovellus luotiin. Vuosien aikana erilaisia suunnitelmia idean toteutuksesta ehti olla useita.

112-Suomi-Ole-loydettavissa-BA-finalisti-750x350-1.png

112 Suomi -sovellusta on ladattu noin puoli miljoonaa kertaa, ja sovellus on säästänyt arvokkaita minuutteja ja sekunteja jo lukuisissa hätätilanteissa. Nyt sovellus sai tunnustusta pääsemällä finaaliin Blue Arrow Awards -kilpailussa, jossa etsitään parhaita digitaalisia palveluita. On hauskaa katsoa taaksepäin ja muistella, miten tähän pisteeseen päästiin.

Hätäpaikannuksesta on ollut paljon keskustelua jo ennen älypuhelinten tuloa, ja keskustelu jatkuu aktiivisena edelleen. Euroopan hätänumerojärjestö EENA:n muutaman vuoden takaisessa arviossa tuotiin esille, että EU:n alueella tehdään vuosittain noin 320 miljoonaa hätäpuhelua, joista 49 % matkapuhelimista. Erilaisia hätäpaikannusmalleja on käytössä vaihtelevasti. Ne perustuvat pääsääntöisesti solupaikannukseen, jonka tarkkuus voi olla jopa kymmeniä kilometrejä - siis täysin riittämätön hätäkeskusten toiminnan luonne huomioiden.

Arvion mukaan jopa 2,5 miljoonassa tapauksessa apua ei kyetä hälyttämään lainkaan, koska hädässä olijan sijaintia ei pystytä selvittämään. Hädässä olijan paikantamiseen liittyvien ongelmien arvioidaan aiheuttavan EU-tasolla jopa 4 miljardin euron kustannukset vuosittain.

Idean takana Aamulehden juttu ja vaimon ensiapukurssi

Hätäpaikannuksesta on ollut säännöllisesti juttua kotimaisessa mediassa. Joskus 2011-2012 tienoilla lausuin Aamulehden haastattelussa, että ihmiset eivät osaa hakea sijaintitietoaan älypuhelimestaan. Oma vaimoni tarttui tähän kiinni. He olivat yrittäneet ensiapukurssilla hakea erilaisilla puhelimilla koordinaattejaan siinä onnistumatta. Ainakaan silloisista älypuhelimista ei koordinaattitietoa saanut mitenkään näkyviin, vaikka olin olettanut tämän olevan mahdollista. Tästä hän sai idean hätäpuhelun yhteydessä oman sijaintitiedon näyttämiseen liittyvän ominaisuuden tai sovelluksen kehittämisestä. Joskus vaimoakin siis kannattaa kuunnella.

Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2013 kirjelmöitiin puhelinvalmistajille. Ajatuksena oli, että älypuhelimiin ohjelmoitaisiin perusasetuksena se, että aina soitettaessa hätänumeroon - missä päin maailmaa tahansa - puhelimen näytöllä näytettäisiin sijaintitiedot koordinaatteina. Hätäpuhelun soittaja olisi voinut lukea koordinaatit puhelimen näytöltä päivystäjälle. Ominaisuus olisi täten käytettävissä missä päin maailmaa tahansa, vaikka hätäkeskustoimintaa hoitavien viranomaisten järjestelmät olisivat erilaisia. Vastakaikua ei tullut muilta kuin silloiselta Nokian teknologiayksikön johtajalta Henry Tirriltä, mutta puhelinliiketoiminta oli tuolloin jo kaupattu Microsoftille, ja asia jäi keskustelun asteelle.

Smart Locator käyttöön 2013

Euroopan hätänumerojärjestön seminaarin yhteydessä keväällä 2013 meille esiteltiin Smart Locator -palvelu. Siinä hätäkeskuspäivystäjä lähettää erillisen sovelluksen kautta hätäpuhelun soittajan älypuhelimeen viestin, jossa on internet-linkki. Linkin avaamalla ja sijaintitiedon lähettämisen sallimalla hätäpuhelun soittaja antaa paikkatietonsa hätäkeskuksen käyttöön. Smart Locator -palvelu otettiin nopealla vauhdilla kokeiluun, ja hyvien kokemusten myötä edettin käyttöönottoon kaikissa keskuksissa.

Palvelu on edelleen käytössä. Se on toiminut luotettavasti, ja järjestelmä on yksinkertainen käyttää. Hyvä puoli on myös se, että se ei vaadi ennakkoon ladattua sovellusta. Keskeinen haaste on kuitenkin ollut, että se vaatii soittajalta taitoa laittaa puhelun aikana sijaintitieto päälle, mikä on osoittautunut monille liian vaikeaksi. Lisäksi se vaatii, että puhelimessa on datayhteydet päällä.

Lukuisten ehdotusten haasteena rajapinnat ja tietoturva

Kun kirjoittelin asiasta blogin vuoden 2013 syksyllä, alkoi yhteydenottoja sadella erilaisilta sovelluskehittäjiltä, mutta mikään ei ollut oikein sitä, mitä haettiin. Lisäksi usein ajatuksena oli tehdä sovelluksesta maksullinen tai sisällyttää siihen mainontaa, mikä ei sopinut meidän ajatusmaailmaamme. Etenkin kansainvälisille markkinoille syntyi koko ajan uusia älypuhelinsovelluksia myös hätäilmoitusten tekoon. Niiden kohdalla ongelma oli järjestelmien rajapinnat ja standardien puuttuminen. Älypuhelinsovellusten integrointi tietoturvatasoltaan korkeampiin järjestelmiin nähtiin myös haasteena, koska ilkivaltainen toiminta, virukset ja päätelaitteiden häiriöt aiheuttavat riskejä.

Suomessa hätäkeskuksissa on ollut pitkään yhtenäinen tietojärjestelmä, mutta yleiseurooppalaista standardia ei tuolloinkaan ollut, kuten ei vieläkään. Kaikkialla toimivaa sovellusta on siis vaikea luoda. Ensimmäinen ajatus olikin, että hätäilmoitusten tekoon tarkoitettu älypuhelinsovellus olisi voinut hyödyntää eCall- rajapintaa, jolloin sovellus toimisi koko EU:n alueella.

Muun muassa SPR kehitti tuolloin omaa sovellustaan. Siinä oli paljon niitä elementtejä, joita odotettiin, eli ilmainen hätäpuheluiden soittamiseen tarkoitettu sovellus, josta saadaan ilmoittajan koordinaattitieto selville halutussa muodossa. Tätä ei kuitenkaan ole integroitu hätäkeskustietojärjestelmään, eivätkä koordinaatit siten välity suoraan hätäkeskukselle. SPR:n sovellus sisältää myös paljon muita tietoja, kuten ensiapuohjeet onnettomuuksien, tapaturmien ja sairauskohtausten varalle, päivän veritilanteen sekä paljon muuta Punaisen Ristin toimintaan liittyvää.

Ratkaisu löytyi tuttujen kumppaneiden kanssa

Keskeisin tahtotila oli saada paikkatieto suoraan hätäkeskuspäivystäjälle ja sitä kautta tehostaa tehtävänkäsittelyä, riskinarviota ja tehtävien välittämistä. Hätäkeskuslaitos lähestyi sovelluksen kehitysidean kanssa konsortiota, johon Digiakin kuuluu, ja joka on vuosien ajan ylläpitänyt hätäkeskustietojärjestelmä ELS:iä. Vuoden 2014 lopulla saimme tarjouksen, jossa ehdotettiin ELS:iin integroidun sovelluksen toteuttamista voimassa olevan jatkokehityssopimuksen perusteella. Tämä vaikutti heti hyvin toteuttamiskelpoiselta ratkaisulta. Positiivista oli sekin, että sovelluksen käyttö olisi ilmoittajalle riittävän helppoa, eikä sovellukseen ollut sisällytetty liikaa erilaisia "herkkuja", jotka nostaisivat ihmisten kynnystä käyttää sitä. Tämän perusteella Hätäkeskuslaitos tilasi rajapintamuutoksen ja ELS-hätäkeskustietojärjestelmän modifioinnin, joka mahdollistaa tällaisten sovellusten kautta saatavan paikkatiedon vastaanottamisen ELS-hätäkeskustietojärjestelmään.

Testauksen kautta käyttöönottovaiheeseen edettiin nopeasti. Hätäkeskuslaitos tilasi voimassaolevaan hätäkeskustietojärjestelmän toimitussopimukseen liittyen kehitystyönä älypuhelinsovelluksen rajapinnan. Digia toteutti siihen liittyen älypuhelinsovelluksen, jonka kautta soittamalla sijaintitieto saatiin välitettyä suoraan hätäkeskustietojärjestelmään. Sovellukseen lisättiin mukaan Hätäkeskuslaitoksen esittämät muut päivystysnumerot, joilla katsottiin olevan yhtymäkohtia hätäkeskustoimintaan. Hätäkeskuslaitoksen teknisen ja operatiivisen puolen asiantuntijat olivat tärkeässä roolissa sovelluksen käyttöönottovalmisteluiden ja testauksen osalta.

112 Suomi lanseerattiin juhannuksena 2015, kun testit oli saatu päätökseen. Sovelluksen lanseerauksessa sosiaalinen media osoittautui hyväksi kanavaksi, ja se sai huomattavasti palstatilaa mediassa. Latausmäärät lähtivät nopeaan nousuun ja kiinnostus jatkuu vahvana edelleen.  Nyt on saavutettu lähes puoli miljoonaa käyttäjää ja määrä vain kasvaa. Myös jatkokehitys on työn alla.

Seuraavan sukupolven 112-toimintaa

Hätäkeskustoiminnan yhteydessä puhutaan seuraavan sukupolven 112-toiminnasta (NG112). Näissä visioissa on verkottumisen, eCallin, 112 SMS:n ja moniviranomaistoiminnan kehittämisen lisäksi mukana myös ilmoitustapojen monikanavaistuminen. Tämä tarkoittaa mm. kuvan ja videokuvan vastaanottamista, jota Hätäkeskuslaitoksessa suunnitellaan testattavan jo lähikuukausina.

Hätäpaikannus on edelleen iso kysymys koko maailmassa. Tähän liittyen on eri maissa noussut esiin AML-mallin (Advanced Mobile Location) käyttöönotto, josta on Englannissa saatu positiivisia kokemuksia. Suomi pyrkii olemaan tässäkin kehityksessä mukana.

 

New Call-to-action

112 Suomi





Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube