Kuinka asioiden internet mullistaa terveydenhuollon?

Sote-uudistus herättää voimakkaita tunteita, mutta todellisen terveydenhuollon mullistuksen aiheuttaa asioiden internet. Jo nyt käytössä olevilla sovelluksilla voidaan parantaa elämänlaatua ja säästää kymmeniä miljoonia euroja myös julkisella sektorilla.

terveydenhuolto.jpg

Positiivinen pöhinä ja hypetyskin asioiden internetin (IoT:n) ympärillä jatkuvat. Onneksi pelkkien utuisten ”IoT muuttaa peruuttamattomasti monien toimialojen ansaintalogiikoita ja palvelumalleja” -ennusteiden tai pelkän teknologian kaikkivoipaisuuteen uskomisen sijaan keskustelu on siirtynyt entistä enemmän kohti IoT:n konkreettisten hyödyntämiskohteiden, liiketoimintahyötyjen ja asiakasarvon pohtimista. 

Terveydenhuoltosektori on IoT:n hyödyntämisnäkökulmasta meitä kaikkia lähellä. IoT:n hyödyntäminen tarjoaakin siellä merkittäviä ilahduttamis-, tehostamis- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Ilahduttamisella viittaan lähinnä asiakkaan näkökulmasta laadukkaan kohtaamisen ja palvelukokemuksen luontiin.

Analytiikka terveydenhuollon hyötykäytössä ja IoT:n keskiössä

Asiakkaille IoT näkyy ja alkaa kasvavassa määrin näkyä terveydenhuollon palveluissa, kun sensoreiden tuottamaa dataa voidaan kerätä, yhdistellä, jalostaa, analysoida ja tuoda hyötykäyttöön diagnosoinnin ja hoidon parantamiseksi sekä uusien, asiakkaiden arkea helpottavien ja elämänlaatua parantavien palveluiden kehittämiseksi.

Big data muuttaa myös terveydenhuoltosektoria, kun suurten ja järjestämättömien tietomassojen kerääminen, tallennus ja analysointi kehittyvät. Analytiikkaahan hyödynnetään terveydenhuollossa toki jo nyt, mutta kysymys on tyypillisesti suuria potilasjoukkoja kuvaavien historiallisten tietojen analysoinnista jo toteutuneiden hoitojen osalta.

Ennakoivan analytiikan avulla esimerkiksi digitaalista omahoitopolkua hyödyntävää tai muulla tavalla hoitoon tulevaa asiakasta voidaan verrata suureen potilasjoukkoon ja ohjata hänet tämän perusteella esimerkiksi oikeaan hoitoketjuun ja oikeaan kohtaan valitussa hoitoketjussa. Kaiken tämän tavoitteena on luonnollisesti oikean ja oikea-aikaisen hoidon tarjoaminen mahdollisimman tehokkaasti.  

Tämä avaa merkittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi hoitoketjujen tehostamiseen ja personointiin, hoidon laadun parantamiseen, palveluprosessien kehittämiseen sekä hoidossa käytettävien laitteiden ja välineiden vikatilanteiden ennakointiin. Onnistuneessa IoT-projektissa tieto saadaan valjastettua ennakoimaan ja tehostamaan prosesseja.   

IoT terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun mahdollistajana

Terveydenhuoltosektori on noussut teollisuuden sekä energia- ja palvelusektorin ohella keskeiseksi IoT:n hyödyntäjäksi. Jotkut sairaalat ovat ottaneet käyttöön älysänkyjä, jotka kykenevät havainnoimaan ja lähettämään tietoa eteenpäin varaustilanteestaan (kenen käytössä kukin sänky on vai onko se kenenkään käytössä) tai tilanteissa, joissa potilas esimerkiksi yrittää nousta siitä ylös. Ne kykenevät myös autonomisesti säätämään itse itseään taatakseen päällä makaavalle ihmiselle esimerkiksi oikeanlaisen paineen ja tuen ilman hoitajien tarvetta puuttua asiaan.

Toinen hyvä esimerkki älykkäistä, verkossa kiinni olevista laitteista ovat kotikäyttöön tarkoitetut lääkeannostelijat. Ne lähettävät automaattisesti tietoa tuotepilveen tilanteissa, joissa lääkitystä ei oteta tai terveydenhuollon ammattilaisen huomiota tarvitaan jostakin muusta syystä.

Terveydentilan jatkuva ja säännöllinen seuraaminen on erittäin tärkeää joillekin potilaille. Olipa kyseessä veren glukoositason, ruumiin lämpötilan tai sikiön tilan seuranta tai sydänfilmin ottaminen, verkkoon kytketyillä älykkäillä teknologioilla on näissä selkeä rooli.

”Vanhassa maailmassa” mittaustulokset vaativat hyvin usein fyysisen vuorovaikutuksen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. IoT-maailmassa älykkäät mittauslaitteet voivat lähettää arvokkaampaa, rikastettua dataa, jolloin terveydenhuollon ammattilaisen huomio voidaan ohjata ainoastaan hänen huomiotaan ja asiantuntemustaan vaativiin tapahtumiin.

Novartiksen ja Google X –yksikön yhteistyössä kehitetyt älypiilolinssit ovat tästä hyvä esimerkki. Linssit tarjoavat nimittäin apua diabeteksen hoitoon. Niiden sensorit ja muu upotettu minikokoinen teknologia valvovat muun muassa käyttäjän insuliinitasoa. Mittaus tehdään kyynelnesteestä, minkä jälkeen mittaustieto lähetetään langattomasti esimerkiksi älypuhelimeen tai omalääkärille.

Kyse ei ole mitenkään pienestä missiosta, vaan tavoitteena on parantaa kymmenien miljoonien ihmisten elämänlaatua. Nykyisin noin 240 miljoonaa ihmistä sairastaa diabetestä. Määrän arvioidaan kasvavan lähes 400 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä.

IoT tuo verikokeen ostoskeskukseen

Yksi uusi, mielenkiintoinen esineiden internetiä hyödyntävä keksintö odottaa VTT:llä jo pilotointia. Se on järjestelmä, jonka avulla ihminen voisi välttyä turhilta terveyskeskuskäynneiltä mittaamalla veriarvonsa vaikkapa ostoskeskuksessa sijaitsevassa pisteessä. Näytteen tiedot lähtevät sairaanhoitajalle, jonka tietokone hälyttää, mikäli veriarvot edellyttävät jatkohoitoa.

Luonnollisesti tätä listaa voisi vielä jatkaa erilaisilla verkottuneilla hyvinvointituotteilla, kuten esimerkiksi älykkäillä hyvinvointimittareilla (urheilutietokoneet, vanhusten hyvinvointiin ja valvontaan liittyvät tuotteet jne.) ja koti- ja etäkäyttöön tarkoitetuilla diagnostiikkalaitteilla (verensokeri- ja EKG-mittarit). Näistä osa onkin jo melko luontevasti integroitunut arkeemme.

Kysymys onkin nyt siitä, kuinka niiden sisäänrakennetun älyn lisääntyminen ja hyödyntäminen mahdollistavat helpomman arjen ja paremman elämänlaadun asiakkaille sekä uudenlaiset terveydenhuollon palvelut, jotka tulevat asiakkaan luo – eikä päinvastoin.

Se IoT:n mullistava vaikutus

Otsikossa lupasin vastata kysymykseen IoT:n mullistavasta vaikutuksesta terveydenhuollossa.

IoT on siis jo täällä. On ollut itse asiassa jonkin aikaa. Digitalisaatio ja IoT ovat jo nyt vaikuttaneet mahdollisuuksiimme seurata, hallita, parantaa ja pidentää omaa elämänkaartamme. Luonnollisesti ne myös tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia palveluntarjoajien ja palvelutarjonnan näkökulmasta. Aivan yhtä varmasti ne tulevat jatkossakin muokkaamaan terveysteknologiaa ja terveydenhuollon palveluprosesseja.

Digitalisaation, IoT:n ja analytiikan järkevällä hyödyntämisellä voidaan vähentää hoitohenkilökunnan rutiinityötä ja lisätä ajantasaista tietoa hoitoketjun eri osapuolten välillä ja hoitoketjun eri vaiheissa. Näin voimme alentaa kustannuksia ja parantaa palveluita sekä niiden kilpailukykyä sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Lataa-opas-julkisen-sektorin-digitalisaatioon

 

IoT




Marko Saarinen | Johtaja, digitaaliset palvelut

Marko Saarinen | Johtaja, digitaaliset palvelut

Liiketoiminta verkossa, sähköinen asiointi, sähköiset työympäristöt ja palvelumuotoilun hyödyntäminen ovat esimerkkejä keinoista, joiden avulla Marko on taklannut digitaalisen murroksen tuomia haasteita suomalaisyrityksissä ja julkishallinnossa. Liiketoimintajohtajana Marko vastaa Digitaalisten palveluiden liiketoiminnan, tarjoaman ja toimintamallien kehittämisestä sekä auttaa Digian asiakkaita toimimaan tuloksellisemmin ja vaikuttavammin asiakaskohtaamisissa. Vapaa-aikanaan liikuntaa, matkailua ja musiikkia äänisuunnittelusta DJ-keikkoihin yhdistelevä Marko tietää, kuinka tärkeää merkityksellisen ja mieleenpainuvan asiakaskokemuksen rakentamisessa on elämyksellisyys, inspiroivuus ja aktivointi – ja kuinka sellainen kokemus luodaan.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube