Data kuuluu kansalle!

Data on valtaa, mutta mitä on julkisen sektorin avoin data? Se on läpinäkyvää ja ketterää kansanvaltaa, jonka avulla yhteiskunnallisia haasteita ratkaistaan joukkoistamisen keinoin.

avoin_data.jpg

Käytännössä avoin data on joukko tietolähteitä, jotka on saatettu kenen tahansa internetin käyttäjän saataville. Sinänsä avoimessa datassa ei ole mitään uutta, mutta julkinen sektorin osalta avoimessa datassa piilee valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

Tehokkaampi avoimen datan hyödyntäminen kaipaisi julkiselta sektorilta nykyistä terävämpää kansallista digistrategiaa. Valtioneuvoston kärkihankkeiden kirjo huhtikuulta 2016 linjaa tavoitteikseen mm. ”esineiden internetin edistämisen” ja ”massadatan toimintaohjelman toimeenpanon”. Tavoitteina nämä kaksi ovat tärkeitä, mutta ilman vahvaa teknisideologista näkemystä niiden tulokset saattavat jäädä laihoiksi. Kärkihankkeiden kirjon pirstaleisuus on haaste, johon olisi olemassa yksinkertainen ratkaisu – keskittyminen avoimeen dataan.

Miten avoin data mullistaisi yhteiskuntamme?

Avoin data mullistaisi yhteiskuntamme, kun maamme tilaa ja sen toiminnan tehokkuutta alettaisiin mitata nykyistä kattavammin ja mittaustulokset julkaistaisiin avoimena datana. Esimerkiksi kansamme henkistä ja fyysistä hyvinvointia, luontomme puhtautta sekä taloutemme tilaa kuvaava avoin data olisi hyvä pohja yhteiskuntamme kehittämiselle. Avoin data voisi lisätä yhteiskuntamme läpinäkyvyyttä ja osallistaa ihmisiä sen jatkuvaan kehittämiseen täysin uudella tavalla.

Näin ollen tulevaisuudessa jokainen kansalainen olisi potentiaalinen data-analyytikko ja yhteiskuntatieteilijä, joka seuraisi yhteiskunnan tilaa reaaliajassa datamassoja visualisoivista web-käyttöliittymistä. Yhteiskunnallista kehityskeskustelua käytäisiin nykyistä konkreettisemmalla tasolla ja monimukaisia ilmiöitä mitattaisiin ja kuvattaisiin nykyistä useammin tunnusluvuilla. Julkisen keskustelun kautta ilmiöiden kuvaamiseen käytettäviä mittaristoja kehitettäisiin yhteisvoimin. Ja mikäli sopiva mittari tai datalähde puuttuisi, sellainen voitaisiin luoda. Lopputuloksena yhteiskunnastamme tulisi läpinäkyvämpi, osallistavampi ja kilpailukykyisempi.

Miten avoin data luo tehokkuutta ja kustannussäästöjä?

Suomessa on 2000-luvulla luotettu siihen, että julkisen sektorin prosessien sähköistäminen synnyttää toiminnan tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Tähän oletukseen on luotettu usein turhankin hyväuskoisesti ymmärtämättä, että sähköistämisen todellinen porkkana on avoin data.

Ilman sitä sähköistämisen yhteiskunnalliset ketteröitymishyödyt rajoittuvat yksittäisten prosessien sisäpuolelle. Yksittäisten prosessien sijaan optimoida pitäisi kuitenkin julkisen sektorin palvelukokonaisuuksia. Avoin data tekee ohjelmistoprojekteista rajapintakeskeisempiä. Tätä kautta avoin data synnyttää helpommin laajennettavissa olevia palveluja.

Avoin data voi synnyttää kustannussäästöjä myös yksittäisten sähköistysprojektien sisällä. Avoimen datan näkökulman ja rajapintasuunnittelun huomiointi saattaa hyvinkin ratkaista kokonaisen sähköistysprojektin onnistumisen.

Karkeasti voidaan sanoa avoimen datan johdattelevan ohjelmistonkehitystä kohti joustavampia rajapintoja ja modulaarisuutta. Kömpelöt rajapinnat peittävät usein alleen puolivillaisen ohjelmistoteknisen arkkitehtuurin, jonka muokkaaminen jälkikäteen on usein työlästä ja erittäin kallista. Rajapintojen puutteet voivat joskus olla myös laskelmoituja. Läpitunkemattomien rajapintojen avulla voidaan luoda suljettuja ekosysteemejä, joiden sisällä toimivan, tyypillisesti yhden ainoan ohjelmistotoimittajan, on mahdollista luoda itselleen monopoliasema. Käytännössä suljetut rajapinnat ehkäisevät avointa kilpailua ja synnyttävät toimittajaloukkuja. Toimittajaloukut puolestaan syövät herkästi ne julkisen sektorin prosessien sähköistämisen määrärahat, jotka oltaisiin muuten voitu käyttää johonkin hyödyllisempään, esimerkiksi avointen rajapintojen luontiin.

Miksi meidän tulisi välittää julkisen sektorin avoimesta datasta?

Modulaarisuus, laajennettavuus, läpinäkyvyys ja osallistava kehittäminen. Näiden kautta avoimella datalla voidaan luoda kustannustehokkaampia julkisen sektorin palvelukokonaisuuksia. Suuret mullistukset tapahtuvat silti harvoin nopeasti. Avoin datakaan ei tule muuttamaan asioita yhdessä yössä. Avoin data ei ole ratkaisu. Se on ratkaisualusta, jonka avulla yhteiskunnastamme voidaan tehdä läpinäkyvämpi ja osallistavampi. Avoin data on arvovalinta. Se on informaatiotekninen niskalenkki kaaoksesta, joka on enenevässä määrin hallittavissa nykytekniikan avulla, mikäli niin vain tahdomme. Seuraava koko maailmaa ravisteleva mullistus voisi alkaa julkisen sektorin avoimesta datasta.

Lataa-opas-julkisen-sektorin-digitalisaatioon

julkinen sektori




Martti Riuttamäki | Järjestelmäsuunnittelija

Martti Riuttamäki | Järjestelmäsuunnittelija

Yrittäjätaustainen Martti on estetiikasta ja harmoniasta henkistä polttoainetta itselleen ammentava web-idealisti, joka väittää pystyvänsä ohjelmoimaan mitä tahansa. Tekninen tausta ja taiteelliset taipumukset ovat innoittaneet hänet luomaan web-sovellusten ohella muun muassa omia pelejä ja musiikkia. Löytyypä häneltä eräs supersankarikykykin, nimittäin kyky syödä jäätelöä nopeasti ilman päänsärkyä! Vapaa-ajallaan Martti koodaa, piirtää, urheilee ja viihtyy mukavien ihmisten seurassa.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube