Dockergaten jälkipyykki – miten konttialustan kävi?

Huhtikuussa Docker ilmoitti suurista muutoksista ekosysteemissään. Miten Dockergatessa sitten lopulta kävi? Tero Niemistö kävi aiemmat ennustuksensa läpi.


dockergate2-1.jpg

Huhtikuussa kirjoitin Dockerin ekosysteemissä tapahtuneista suurista muutoksista. Tuolloin lyhyen ajan sisällä Docker julkaisi ilmaisen – mutta erillisillä käyttöehdoilla varustetun -  Community Editionin (CE) ja maksullisen Enterprise Editionin (EE) sekä uudelleennimesi Dockerin avoimen lähdekoodin projektin Moby-projektiksi. Käytännössä muutos merkitsi sitä, että Dockerin uusimmat versiot eivät olleet enää avoimen lähdekoodin Apache 2.0 lisenssillä varustettuja vaan Dockerin omilla käyttöehdoilla.

Nopeaan tahtiin tehdyt muutokset saivat aikaan liikehdintää ja spekulointia kehittäjäyhteisöissä. Dockerin toimet olivat jo aiemmin aiheuttaneet spekulointia vaihtoehtoisten konttiteknologiaratkaisujen yleistymisestä ja olipa muutamat isot pelurit kuten Google ja Red Hat väläytelleet ajatusta Dockerin ”forkkaamisesta”. Nyt 6 kuukautta myöhemmin ja lokakuun 16-19. päivien välisenä aikana järjestetyn Dockercon Europen yhteydessä tehtyjen julkistusten jälkeen on hyvä hetki katsoa, mitä seuraamuksia muutokset saivat aikaan ja mihin suuntaan konttiteknologia ja erityisesti Docker on muutosten jälkeen menossa.

Miten isot toimijat reagoivat?

Yhtenä väliaikaisena vaihtoehtona esitin Dockerin viimeisen Apache 2.0 lisenssillä varustetun version 1.13.1 käytön jatkamista. Suurista käyttöjärjestelmätoimittajista molemmat Ubuntu ja Red Hat tarjoavat uusimmissa käyttöjärjestelmissään Dockerista vain avoimen lähdekoodin versiota 1.13.1. Tuo versio ei perustoiminnallisuuksiltaan juurikaan eroa viimeisimmistä CE-versioista, joten suurta eroa toiminnallisuudessa ei ole. Isoin riski 1.13.1-version käytössä on tietoturva, koska tuohon versioon ei Dockerin toimesta julkaista enää tietoturvapäivityksiä toisin kuin CE-versioihin.

Toisena vaihtoehtona ennustin, että isoimmat Linux-käyttöjärjestelmätoimittajat olisivat alkaneet koostaa säännöllisesti omille käyttöjärjestelmilleen Moby-projektista avoimen lähdekoodin versiota Dockerista. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi tapahtunut eikä näköpiirissä ole ainuttakaan suurta ja luotettavaa tahoa, joka olisi alkanut säännöllisesti kääntämään ja julkaisemaan Moby-projektista avoimen lähdekoodin versiota.

Kolmantena vaihtoehtona oli niellä Dockerin syöttämä katkera kalkki, hyväksyä heidän käyttöehdot ja siirtyä käyttämään CE ja EE-versioita. Näin toimivat välittömästi maaliskuusta alkaen suurimmat pilvipalvelutoimijat AWS ja Azure, jotka ottivat uusimmat CE-versiot heti käyttöön omissa palveluissaan. Heitä seurasi nyt 10. lokakuuta myös Google, joka lopulta siirtyi käyttämään CE-versiota omassa palvelussaan.

Dockerin suosio ei kadonnut – ainakaan vielä

Kun tarkastelee Dockerin suosiota Google Trendsin avulla, on havaittavissa voimakkaasti ylöspäin suuntautuvan käyrän taittuminen vähintäänkin vaakasuoraksi juuri maaliskuussa 2017, joka voisi antaa viitteitä siitä, että Dockerin suosio konttiteknologian ykkösvaihtoehtona olisi ollut kääntymässä laskuun. Kuitenkin käyrästä huomaa, että viimeisten 3 kuukauden aikana käyrä on ollut taas lievässä nousussa palautuen maaliskuun 2017 tasolle ja tämä näyttää olevan myös trendi kehittäjäyhteisöissä.

Näyttää siis siltä, että kehittäjät ja palveluntarjoajat ovat hiljalleen hyväksymässä Dockerin muutokset ja siirtymässä suurilta osin käyttämään tarjoamissaan palveluissaan CE-versiota. Kyseisen version käyttäminen on ihan perusteltua jo pelkästään tietoturvapäivitysten kannalta.

Riskejä CE-version käytössä näen kaksi: Ensimmäinen liittyy Dockerin omiin käyttöehtoihin, jotka saattavat milloin tahansa muuttua. Toisekseen on myös mahdollista – jopa todennäköistä - että Docker tuo tulevaisuuden mahdolliset uudet toiminnallisuudet ja julkaisut saataville pelkästään EE-versioonsa. Tähän viimeiseen kohtaan saatiinkin jo ensimakua juuri päättyneessä Dockercon Europessa, jossa Docker julkisti kaksi merkittävää asiaa:

Molemmat ominaisuudet ovat siis saatavilla tuotantokäyttöön vain maksullisen Docker EE -version avulla. Näyttää siis siltä, että mikäli konttiteknologiasta halutaan saada irti paras mahdollinen hyöty, on ainoaksi vaihtoehdoksi – ainakin toistaiseksi – muodostumassa maksullinen Docker Enterprise Edition.

Tilaa Digian blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi

docker   konttiteknologia




Tero Niemistö | Tiimiesimies, teknologia-johtaja

Tero Niemistö | Tiimiesimies, teknologia-johtaja

Tero on ”managerisoitunut” pitkän linjan arkkitehti. Noin 14 teknisen vuoden jälkeen Tero siirtyi esimiesrooliin tahtonaan johtaa alan huippuasiantuntijoita kuten itseään haluaa johdettavan. ”Esimiehen tärkein tehtävä on mahdollistaa alaistensa onnistuminen”, Tero sanoo. Teron johtamisfilosofiassa esimies ei ole perinteisen hierarkisen mallin mukaisesti joukkojen yläpuolella vaan tukee heidän päivittäistä työtä alhaalta. Hän haluaa olla läsnä ja kiinnostunut alaistensa arjesta sekä tukea heitä sparraamalla ja valmentamalla niin usein kuin mahdollista. Kun Tero laittaa ns. haalarit päälle ja kädet saveen, niin hänet löytää usein julistamassa DevOps-kulttuurin ilosanomaa ja rakentamassa sovelluskehityshankkeisiin täysin automatisoitua jatkuvan julkaisun putkea.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube