Inhimillistä tekoälyä etsimässä – ammattina botinkesyttäjä tai eettinen testaaja?

Tekoäly ja koneoppiminen pitäisi nähdä inhimillisenä toimintana, ja niiden tulisi toimia ihmisen apuna, ei ihmistä vastaan. Tämän syksyn julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa on alkanut korostua kognitiivinen vinouma, eli tiettyjen ajatusten, tulkintojen ja eettisten arvojen painottuminen tekoälyn opettamisessa. Haasteena onkin siis tekoälyä kouluttava ihminen tai ihmisen luoma aineisto: osaatko sinä tunnistaa omat kognitiiviset vinoutumasi?

Botinkesyttäjä.jpg

Voivatko ihmistieteilijät tai muut ohjelmointitaidottomat kouluttaa tekoälyä ja olisiko siitä hyötyä? Aihepiiriä on käsitelty lähinnä tietojenkäsittelyn, kognitiotieteen, kielentutkimuksen ja matematiikan teorioilla, termeillä ja kaavoilla. Tekoälytutkimus tuntuu olevan hyvin kaukana ihmisen oppimisesta. Toisaalta kyse on ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olevasta teknologiasta, jonka päätöksiä ja arvoja ei saisi jättää yksittäisten ohjelmoijien päätettäväksi.

Yksi suurimmista haasteista ihmistieteilijöiden osallistumisessa tekoälykehitykseen on ollut helppojen työkalujen puute ja kiinnostus alaa kohtaan. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut merkittävää helpottumista pilvialustojen tekoälypalveluissa: Viimeinkin oli tarjolla välineitä, joita voisivat käyttää muutkin kuin huippuohjelmoijat, siksi kerronkin tässä tekemästämme moniammatillisesta kokeilusta.

Tekoälystä on jo hyviä ja huonoja kokemuksia, kuten rasistinen kuvantunnistusalgoritmi tai vihapuhetta oppiva Twitter-botti. Kynnyksen madaltuessa tekoälyn hyödyntämiseen ja tekoälyn itsenäisyyden ja älykkyyden kasvaessa tulisi tekoälyä hyödyntävien tahojen olla valistuneita haittapuolien välttämisestä.

Mielenkiintoista onkin eettisen suunnittelun periaatteiden soveltaminen ohjelmistokehitykseen, kuten tänä vuonna julkaistussa Ethically Aligned Design (IEEE Global Iniative, 2017). Suomalaistutkijat pyrkivät samaan kehittämällä Ethics by Design -suunnittelumallin (Niemelä, M., Kaasinen, E. & Ikonen, V. 2014), mutta IEEE:n tavoite ja taustaryhmät ovat toki paljon kattavammat ja muutama suomalainenkin on päässyt mukaan. IEEE Global Initiativen tavoitteeksi asetetaan em. julkaisussa “To ensure every technologist is educated, trained, and empowered to prioritize ethical considerations in the design and development of autonomous and intelligent systems.” Julkaisussa teknologisti on kuka tahansa tekoälyä soveltaviin ja kehittäviin hankkeisiin tai tekoälyn tutkimiseen osallistuvaksi.

Botteja kesyttämässä palvelumuotoilija, tietojenkäsittelijä ja satunnainen fyysikko

Olin kokeillut tekoälyalustojen käyttöä aiemmin teknisten tiimien kanssa. Halusin laajentaa ymmärrystäni siitä, kuinka välineiden käyttö sujuisi henkilöiltä, joiden vahvuus on ihmisen ymmärtämisessä, eli ketkä voivat olla ”tekoälyteknologisteja”?

Järjestimme Digialla API Hackatemian, jossa parikymmentä palvelumuotoilun ja liiketalouden asiantuntijaa yhdisti voimansa tietojenkäsittelijöiden ja muiden luonnontieteilijöiden kanssa. Muodostui 11 sekatiimiä.

Vaikeimpia asioita chatbotteja suunnitelleille ryhmille oli suunnitella keskustelu ihmisen ja koneen välillä luontevaksi kielenkäytön ja etenemisen osalta. Osa ryhmistä opetti kuvista kohteita tunnistanutta tekoälyä. Ohjelmointiosaajien erikoisosaamista olivat erityisesti ohjelmointirakenteet, ryhmien satunnaiset fyysikot kiinnostuivat algoritmeista päätöksenteon avuksi.

Tekoälyn helppo koulutettavuus antoi siivet innovoinnille. Ryhmät etsivät lisää tieteellistä tietoa kohdealueestaan (mm. persoonallisuuden vaikutuksesta urasuunnitteluun tai hiilidioksidipäästöjen laskentatavoista). Tutuksi tuli myös tekoälyn kvalitatiivinen luonne, eli päätöksen tekeminen riittävästä tilastollisesta merkittävyydestä esimerkiksi nuoren urasuunnittelun ohjeistuksessa tai Alzheimer-potilaan opastamisessa.

Kokeilun jälkeen sekä lehtorit että opiskelijat ihmettelivät tekoälyn ja rajapintojen puuttumista käynnissä olevista koulutusohjelmista, koska selkeästi tekoälyä voivat opettaa ja testata myös humanistit, kasvatustieteilijät ja liiketoimintaosaajat.

Lähteet:

IEEE International. 2017. Ethically Aligned Design - A Vision for prioritizing Human Wellbeing with Artificial Intelligence and Autonomous Systems. The IEEE Global Initiative for Ethical Considerations in Artificial Intelligence and Autonomous Systems

Niemelä, M., Kaasinen, E. & Ikonen, V. 2014. Ethics by Design – tulevaisuuden ICT-eettisen kehittämisen malli. Silmät auki IT-etiikkaan, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 12/2014

Julkaistu alun perin Tietoasiantuntija 5/2017-lehdessä.

New Call-to-action

tekoäly   API   integraatio





Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube