Käytettävyyskonsultin rakkaudentunnustus

Käytettävyystestaaminen tarjoaa parhaimmillaan tien käyttäjän pään sisään. Pullonkauloista ja kompastuskivistä on helppo päästä eroon oikean kohderyhmän avulla.

shutterstock_262797581.jpg

On hämmästyttävää, miten äärettömän intohimoisesti kaltaiseni elämän ruuhkavuosia elävä kokenut käytettävyyskonsultti voi suhtautua työhönsä. Se yllättää minut jokaisen testin kohdalla! Oli sitten kyse työvuorosuunnittelusta tai verkkokaupasta, koen pakahduttavaa rakkautta suurimpaan intohimoni kohteeseen, käytettävyystestaamiseen.

Ai että mihin? Arvon lukija, et kai ole yksi heistä, joka ei ole koskaan teettänyt kehittämääsi palveluun tai tuotteeseen käytettävyystestausta? Häpeällistä, mutta asian voi korjata.

Käytettävyystestaamisen lyhyt oppimäärä

Kerrottakoon nyt sinullekin, että käytettävyystestaus on yksi käyttäjäkeskeisen suunnittelun ydinmenetelmiä. Siinä valmista tai suunnittelun alla olevaa tuotetta tai palvelua kutsutaan testaamaan mielellään vähintään viisi taustaltaan erilaista, kohderyhmää hyvin edustavaa käyttäjää. Käyttäjät suorittavat ennakkoon hyvin suunnitellut testitehtävät, ja käytettävyysasiantuntija kirjaa löydökset johdattelematta ja apua tarjoamatta. Myöhemmin tulokset analysoidaan ja niistä tehdään yhteenvetona yleensä raportti ja korjausehdotukset.  Näin erittäin karkeasti yksinkertaistettuna. No, nyt sinäkin tiedät – siirrytään eteenpäin.

Käytettävyystesteissä on oleellista, että kohderyhmä (testihenkilöt) ovat juuri oikeanlaisia. Halutaanko perehtyä upouuden newbien ongelmiin vaiko kaupan tavoitelluimpiin raharikkaisiin vakiasiakkaisiin? Jos analytiikka osoittaa, että yleisöryntäyksen sijaan käyttäjiä tippuu pois kiihtyvää tahtia, mikä on syy?

Tai ostoskoreihin tuotteitaan keräävät ikkunashoppaajat; onko tämä heille ominainen nautintoa ja tyydytystä tuottava käyttötapa, josta he eivät halua luopuakaan? Vai sammuiko kiinnostus sittenkin jonkin ei-toivotun verkkokauppaominaisuuden vuoksi?

Jos halutaan perehtyä iäkkäiden ihmisten kompastuskohtiin, tarvitaan erilainen ote kuin nuorten kuluttajien maailmaan pyrittäessä. Juuri oikeiden käyttäjien löytäminen on sinkkukollegani mukaan joskus yhtä haastavaa kuin täydellisen Tinder-matchin kohtaaminen, mutta vähintäänkin yhtä palkitsevaa.

Kohta pääsemmekin Digialla tekemään käytettävyystestausta mielin määrin kansallisen tulorekisterin merkeissä.

Testiryhmää valitsemassa

Kun valitaan testiryhmää, sisäiset asiat ratkaisevat. Kuva ei ole pakollinen yllätys. Vaatimuksena voi sen sijaan olla mieltymys tiettyjen laitteiden tai ohjelmien käyttämiseen, ikä, sukupuoli tai vaikkapa ammatti ja työtehtävät. Testisuunnitelma laaditaan tarkkaan haluttujen kohtien tarkistamiseksi.

Myös testien johtamisessa käytettävät termit mietitään tarkkaan, jotta niillä ei ohjailla käyttäjiä. Käyttöliittymässä ja etenkin valikoissa käytettyjä sanoja pyritään välttämään. Oikeita termejä suorastaan lypsetään käyttäjiltä. Asiakas katselmoi testisuunnitelman ja pilottitestin jälkeen ollaan valmiita tositoimiin, tositarkoituksella.

Matka käyttäjän pään sisälle

Testit ovat äärimmäisen mielenkiintoisia ja imevät helposti mukaansa. On hyvä, mikäli asiakas pääsee seuraamaan testejä. Muistan lämmöllä useampaakin asiakasta. Eräs heistä vaikeroi testien jälkeen: “miksei ne osaa käyttää…”. Myös suunnittelijalle on mieltä avartavaa nähdä, että käyttäjä ei aina toimikaan oletetulla tavalla tai huomaa suunnittelijan mielestä selkeää elementtiä. Suunnittelijalla on mielessään selkeä prosessi ja hän olettaa käyttäjän toimivan prosessin mukaisesti. Käyttäjä saattaa tosiasiassa toimia hyvin eri tavalla.

Mielestäni erikoisin olettama on, että verkossa käyttäjä valitsee ensin kaupan ja sitten tuotteen. Tämä on tällä hetkellä totta fyysisessä maailmassa, mutta verkossa tuo analogia ei toimi. Kun suunnittelija näkee tämän “käyttäjän virheen” toistuvan yhä uudelleen ja uudelleen, hän ymmärtää eron käyttäjän mentaalimallissa.

Mitä testistä jäi käteen?

Testit tallennetaan ja kirjataan tarkkaan ylös. Käyttäjä voi sanoa testin vetäjälle yhtä ja toimia toisin. Kuten yleensäkin ihmisen käyttäytymistä tarkasteltaessa, ristiriitaisuudet ovat erityisen mielenkiintoisia.

Muistiinpanot analysoidaan tarkkaan ja löydökset lajitellaan. Mikä on löydöksen tärkeys? Kriittiset löydökset ovat yleensä selkeitä. Jos vaikkapa 5/6 käyttäjistä sanoo testin tietyssä kohdassa, että lopettaisi tässä kohtaa ostamisen, parannuskohde on ilmeinen. Joskus löydökset ovat vaikeita laittaa kriittisyysjärjestykseen ja niiden priorisoinnissa voikin käyttää myös muita perusteita, esimerkiksi kuinka pieni/suuri muutos on toteuttaa. Korjausehdotukset ovat ehdotuksia; ota, jätä tai keksitään yhdessä parempi.

Parhaissa tapauksissa testejä on pyöritetty useampi iteraatio. Toiselle testauskierrokselle löydetyt käytettävyysongelmat on korjattu ja testataan, miten korjaus toimii. Parhaassa tapauksessa tuotteen tai palvelun käytettävyys paranee merkittävästi. On aina yhtä palkitsevaa, kun käyttäjien arvio palvelusta nousee muutosten myötä tai käyttäjät pääsevät entisen pullonkaulan ohitse sulavasti.

Miten on, käydäänkö hommiin? 

palvelumuotoilu   konsultointi




Ulla Tynjä | Vanhempi konsultti, palvelumuotoilu

Ulla Tynjä | Vanhempi konsultti, palvelumuotoilu

Käyttäjätutkimus on Ullan suuri rakkaus. Testaaminen, havainnointi ja haastattelut ovat perusvälineitä käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja saavat Ullan syttymään. Ullan vahvuus on käyttäjäempatia, joka ohjaa häntä suunnittelijana kohti parempaa asiakas- ja käyttäjäkokemusta. Ulla on sinnikäs ja itsepintainen käyttäjien puolesta puhuja, mutta ymmärtää myös teknisten vaatimusten rajoituksia ja bisneksen päälle. Vapaa-ajallaankin ulla on mielellään kädet kyynerpäitä myöten savessa, hoivaamassa takapihalla – tietysti violetteja – kukkasiaan tai muutoin luonnossa liikkuen. Kotona Ullan pitää kiireisenä myös hänen liidaamansa kahden pikkudesignerin tiimi.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube