Lapsiperheen arjen viisi hankaluutta, jotka odottavat digimullistusta

Lapsiperheen arki olisi helpompaa, jos terveydenhuollon järjestelmät olisivat nykyaikaisempia. Nyt tietoa siirretään neuvolakortilla ja faksilla.

lapsiperheen_arki.jpg

Terveydenhuollon uusiminen hyödyntämään nykyaikaisia digitaalisuuden mahdollisuuksia voisi tarjota lapsiperheille paljon monenlaista helpotusta. Olemme perheenä törmänneet muutaman kuluneen vuoden aikana pariinkin otteeseen tilanteisiin, joissa on käynyt ilmi, että tiedon hallinta ja jakaminen terveydenhuollon alalla ovat kaukana siitä, mitä nykyaikaiset digitaaliset ratkaisut voisivat tarjota.

1. Tiedonsiirtoa neuvolakortilla

Lapsen tiedot neuvolasta sairaalan äitiyspoliklinikalle kulkivat turvallisesti äidin laukussa neuvolakorttiin tallennettuna. Sairaalassa kyseltiin kotiosoitteet ja puhelinnumerot ja liuta muita tietoja, jotka neuvolassa hyvin jo tiedettiin ja jotka nykymaailmassa pitäisi löytyä myös sairaalan tietokoneelta. Kaupungin ja sairaanhoitopiirin käyttämät järjestelmät eivät taida olla hyvissä puheväleissä.

2. Tiedonsiirtoa faksilla

Kaupungista toiseen pääkaupunkiseudulla muutettaessa kaikki neuvolassa lapsesta kerätty tieto toimitettiin uuteen neuvolaan faksilla. Ensimmäisellä uuden kaupungin neuvolakerralla selvisi, että vastaanotetut paperit olivatkin äidin, ja neuvolatäti joutui aloittamaan työnsä puhtaalta pöydältä ilman neuvolakorttia laajempia taustatietoja lapsesta. Potilastietojärjestelmät eivät taida osata kommunikoida kaupunkirajojen yli.

3. Tiedon keräämistä paperilomakkeilla

Pääsimme kokemaan myös, mitä tapahtui, kun neuvolan terveydenhoitaja kopioi käsin täytetyistä paperisista kyselylomakkeista ruksin koneelle väärään kohtaan. Virheellisen tiedon tultua ilmi kesti useita päiviä ja kohtuullisen mittavia selvityksiä ja selityksiä niin meiltä kuin terveydenhuollon henkilökunnalta saada virheen alkulähde selville. Lopulta jostain löytyi alkuperäinen paperilomake, terveydenhoitaja huomasi virheensä, ja tilanne ratkesi. Ehkäpä nämäkin lomakkeet voisi täyttää ensisijaisesti suoraan verkkolomakkeelle.

4. Ruuhkautuneet päivystykset

Mahdollisesti useaan tuntiin venyvä odotteluaika sairaalan ruuhkautuneessa päivystyksessä sairaan ja väsyneen lapsen kanssa ei ole herkkua. Finavia on Helsinki-Vantaan lentokentällä onnistunut ennustamaan jonotusajat turvatarkastukseen matkustajien puhelinten bluetooth-signaalien perusteella. Voisikohan tätä soveltaa myös sairaaloissa tuomaan ruuhkatietoa näkyviin esimerkiksi verkkosivuille? Näin käyntejä voisi yrittää ajoittaa hiljaisemmille hetkille tai ainakin napata hyvät eväät mukaan usean tunnin odottelua varten.

5. Byrokratian rattaiden voitelua

Lapsen saamiseen ja hoitamiseen liittyvien Kela-tukien ymmärtäminen ja hakeminen on oma tieteenalansa, johon on perehdyttävä elämän ehkä kiireisimpänä aikana. Ohessa on selvitettävä myös työnantajan ja verottajan näkemykset. Kelan tuet voi nykyään jo hakea verkkosivujen kautta. Päätöskin tulee jo muutamassa viikossa, paperisena postilaatikosta.

Päätös täytyy sitten itse toimittaa tiedoksi myös työnantajan palkanlaskentaan. Näin 2010-luvulla nämä tiedot saisivat mielestäni liikkua eri toimijoiden välillä ilman paperien liikuttelua. Kelan asiointipalvelu puolestaan voisi puolestaan laskea ja kertoa, kuinka monta ja minkälaista vapaapäivää minulla on vielä käyttämättä, milloin oikeus niihin vanhenee. Tukien hakeminenkin voisi tapahtua esitäytetyin tiedoin, lähes nappia painamalla.

Tieto jatkokäyttöön

Terveydenhuollossa ei enää taideta tuottaa uutta potilastietoa paperiarkistoon, mutta matkaa aidosti kattaviin digitaalisiin palveluihin vielä on. Asiakkaiden hoitoonpääsyä voisi nopeuttaa ja hoitotyön laatua parantaa tehokkailla järjestelmillä, joissa jo kertaalleen kerätyt tiedot olisivat niitä tarvitsevien käytössä eikä uudelleenkirjaamisia tarvitsisi.

Lisäksi säästettäisiin merkittäviä summia rahaa, joka voitaisiin joko kohdistaa muihin kohteisiin terveydenhuollossa tai muualla. Tätä arviota vahvistaa tuore Tekesin rahoittama Digital Workforce Nordic Oy:n tekemä tutkimus, jossa selvitettiin tietotyötä julkisessa terveydenhuollossa. Tutkimuksen mukaan tietotyön automatisoinnilla Suomen julkisessa terveydenhuollossa saavutettavaa säästöpotentiaalia olisi jopa 300-600 miljoonaa euroa – vuosittain! Muutamassa vuodessa tehtävällä säästöllä voi tehdä jo varsin merkittäviä järjestelmäinvestointeja.

Kansallinen palveluväylä, massiiviset sotejärjestelmäuudistukset ja Kansalliset Terveysarkiston (KANTA) pyrkivät vastaamaan näihin tarpeisiin ja tarjoamaan olemassa olevia tietoja jatkokäyttöä varten. Vastuu vyöryy kuitenkin eteenpäin myös kaikille uusien palveluiden kehittäjille ja nykyisten uudistajille: Kuinka hyödyntää mahdollisimman kattavasti olemassa olevaa tietoa keventäen loppukäyttäjän tai loppukäyttäjän asiakkaan työtaakkaa?

Lataa-opas-julkisen-sektorin-digitalisaatioon

julkinen sektori




Risto Kurppa | Projekti- ja palvelupäällikkö

Risto Kurppa | Projekti- ja palvelupäällikkö

Risto on jämpti projektien ja palveluiden vetäjä, joka on IT-alan lisäksi käynyt tutustumassa myös tieteen tekemisen lainalaisuuksiin. Risto perehtyy perusteellisesti käytettävissään oleviin työkaluihin kyetäkseen hoitamaan työtehtävät tehokkaasti, ja jaksaa sitkeästi opastaa muitakin työkalujen tehokäytössä. Yhtenäiset ja ennalta sovitut toimintatavat ovat keskeisessä asemassa Riston projektien sujuvuuden viilaamisessa. Vapaa-ajallaan Risto seikkailee perheen kanssa ja pimeinä talvi-iltoina näpertelee elektroniikkaprojektien parissa.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube