Mistä designerit juttelevat keskenään? Terveiset Interaction 18 -konferenssista

Interaction 18 -konferenssi kokosi digitaalisen suunnittelualan ammattilaiset keskustelemaan ajankohtaisista alan teemoista. Anna Nilsson kävi läpi tapahtuman mielenkiintoisimmat teemat ja puheenvuorot.

interaction-2018.jpg
Kuva: Markus Meriluoto

Interaction 18 -konferenssi järjestettiin viime viikolla Ranskan Lyonissa, vanhassa teollisuusrakennuksessa nimeltään La Sucrière, joka on entinen sokeritehdas. Rouhea betonihalli tarjosi puitteet yli 1000 digiammattilaisen kokoontumiselle. Minä ja kollegani Markus Meriluoto osallistuimme tämän vuoden konferenssiin ja kuulostelimme, mistä designerit tänä vuonna puhuvat.

Ajatustenvaihtoa sokeritehtaalla

Interaction-konferenssi on vuosittainen viikon mittainen digitaalisen suunnittelualan kokoontumispaikka ja ammatillinen keskustelufoorumi. Arvioisin, että konferenssin pääosallistujakunta kutsuu itseään vähän koulukunnasta ja työnkuvasta riippuen vuorovaikutussuunnittelijoiksi (Interaction designer), käyttökokemussuunnittelijoiksi (UX designer) tai ehkäpä käyttöliittymäsuunnittelijoiksi (UI designer). Mukana on aina myös joukko tutkijoita, luennoitsijoita ja opiskelijoita. Tuttavallisesti ollaan kaikki ihan vaan designereita.

Mistä designerit sitten keskustelevat keskenään silloin, kun päästään vaihtamaan ajatuksia oman porukan kesken? No, sokeritehtaalla vitsailtiin muun muassa buffetpöydän käyttökokemussuunnittelusta ja tietysti ohjusvaroitusjärjestelmän käytettävyysongelmista. Fiilisteltiin sähköautoja ja tulevaisuuden liikenneratkaisuja, jaettiin esimerkkejä puhekäyttöliittymistä ja virtuaalitodellisuuden sovelluksista sekä pohdittiin tekoälyn rajoitteita ja kryptovaluuttojen tulevaisuutta. Välillä vakavoiduttiin puhumaan ilmastonmuutoksesta ja ekologisesta jalanjäljestä. Hengästyttävä määrä aiheita vain muutamassa päivässä, eikö?

Kaksi laajempaa teemaa sitoi puheenvuoroja päivästä toiseen: palveluiden saavutettavuus ja design-etiikka. Näistä haluan kertoa vähän tarkemmin.

Inclusive UI – Erilaisuuden huomioimisesta

Englanninkielinen termi Inclusive UI viittaa käyttöliittymään ja palvelun sisältöön, joka on kaikkien saavutettavissa. Inclusive UI sisältää ajatuksen, että käyttöliittymä huomioi tasapuolisesti ja kunnioittavasti kaikki käyttäjäryhmät erilaisine vuorovaikutustapoineen. Aihe on erittäin ajankohtainen tänä vuonna, kun monessa talossa valmistaudutaan Euroopan Unionin uuteen direktiiviin kaikille saavutettavasta julkisesta verkkosisällöstä.

Ehkä vaikuttavin konkreettinen toteutus saavutettavasta sisällöstä oli koko konferenssin ajan toiminut puheiden reaaliaikainen tekstitys salin monitoreihin. Tekstitys tällaisessa tilaisuudessa, jossa osallistujat tulevat 47 eri maasta, ei palvele pelkästään kuulorajoitteisia, vaan auttoi ihan meitä kaikkia englantia vieraana kielenään kuuntelevia ymmärtämään ja seuraamaan esityksiä puhujan aksentista ja puhenopeudesta riippumatta. Oli maagista seurata kirjoitustulkin työskentelyä, kun teksti toistui virheettömästi monitoreihin parin sanan viiveellä tunnista toiseen.

Konferenssin yksi kiinnostavimmista yksittäisistä puheenvuoroista oli hollantilaisen designerin Marie Van Driesschen viittomakielellä pitämä esitys, joka tulkattiin meille kuulijoille simultaanisesti puheeksi. Van Driessche esitti ajatuksen, että eriasteisten näkö- ja kuulorajoitteiden tai motoristen rajoitteiden kohdalla ei oikeastaan edes pitäisi puhua terveydentilaan liittyvästä rajoitteesta vaan siitä, että tarjotut palvelut ja niiden käyttäjien vuorovaikutustavat eivät kohtaa. Hyvin suunniteltu palvelu antaa käyttäjänsä itse valita sopivimman tavan käyttää palvelua. 

Kuulorajoitteisten äidinkieli viittomakieli poikkeaa lauserakenteeltaan ja ilmaisultaan merkittävästi puhutusta ja kirjoitetusta kielestä. Usein törmää virheajatukseen, että kuulorajoitteisten huomioiminen verkkosivuston suunnittelussa tarkoittaisi lähinnä audio- ja videosisältöjen tekstitystä. Suunniteltaessa saavutettavia verkkopalveluita on tärkeää muistaa, että henkilö, jonka äidinkieli ei ole kirjoitettu kieli, lukee aina sivuja aivan kuin vieraan kielen puhujan roolissa, ja tällöin sisällön helppo ymmärrettävyys, sanaston selkokielisyys ja rakenteellinen käytettävyys nousevat aiempaa tärkeämmäksi. Näiden asioiden huomioimisesta hyötyvät kuitenkin yhtäläisesti kaikki muutkin palvelun käyttäjät.

Pidän kovasti termistä Inclusive UI, koska se johtaa ajatukset kaikille sopivaan ja toimivaan sisältöön, ennemmin kuin erityisryhmille räätälöityyn lisätoiminnallisuuteen.

Esimerkiksi asiakaspalvelukanavia suunniteltaessa puhelinpalvelun rinnalla tarjottava sähköposti, chat-asiakaspalvelija tai jopa viittomakielinen videochat tuovat asiakaspalvelun kaikkien tavoitettavaan muotoon. Kuten me kaikki tiedämme, suomalainen tuppisuukin usein mieluummin tekstaa kuin tarttuu puhelimeen, jos vaihtoehto tarjotaan.

Ole hyvä esi-isä

Konferenssin koko teeman ja tunnelman määrittävän avauspuheenvuoron sai tänä vuonna yhteisölle tuttu ja jo legendan maineen saanut yhdysvaltalainen Alan Cooper, joka tunnetaan usein kriittisistä ja suorasanaisista kannanotoistaan vuorovaikutussuunnittelua ja digitaalisten tuotteiden käytettävyyttä koskien. Pääpuhuja näyttäytyi kuulijoilleen tällä kertaa lempeän huolehtivana ja isällisenä hahmona.

Cooperin puheenvuoro pohti, onko väistämätöntä, että kaikki hienoimmat tekniset keksintömme päätyvät aina lopulta väärinkäytön välineiksi. Herättelijöinä toimivat muun muassa viime aikaiset maailmalla nähdyt esimerkit vaalitulosten manipuloinnista sosiaalisen median välityksellä ja hakkereiden kohteeksi joutunut vihapuheeseen opetettu tekoäly.

Aivan kuin avauspuheenvuoron teemat etukäteen lukeneina, useat puhujat nostivat viikon aikana varoittavia esimerkkejä tulevaisuuden kauhukuvista. Puheenvuorot nostivat esiin näkökulman, että jos jo nyt pystymme näkemään tulevaisuuden, jossa geeniteknologialla pelataan valtapeliä ja kryptomafiat hallitsevat talouttamme, kuinka voisimme aktiivisesti estää näitä skenaarioita toteutumasta? Jos voimme kuvitella asian, ohjaammeko itse omilla toimillamme tapahtumien kulkua siihen suuntaan, jonka ajattelemme olevan väistämätöntä? Suunnittelijan etiikka korostui monessa kannanotossa: tehdäänkö sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka tarjoavat ratkaisun aitoon tunnistettuun tarpeeseen, vai keksitäänkö arveluttavia tuotteita kyseenalaisiin käyttötarpeisiin vain siksi, että jokin on teknisesti mahdollista ja toteutettavissa?

Cooperin ohjeena meille kaikille digialan ammattilaisille oli huolehtia palvelujemme elinkaaresta – siitä, että teemme aikaa kestäviä ratkaisuja ja huomioimme ennalta mahdolliset palvelujamme vaanivat riskit ja väärinkäyttömahdollisuudet. Puheenvuoro muistutti, että pohjimmiltaan kyse on siitä, että monimutkaiset järjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitämistä, kehittämistä ja ongelmien ratkaisua. Suunnittelijoina, kehittäjinä ja tuoteomistajina meidän vastuullamme on tunnistaa ja korjata ongelmat ennen kuin ne paisuvat hallitsemattomaan mittakaavaan. Puhe kehotti meitä olemaan harkitsevia ja tiedostavia suunnittelemiemme palvelujen suhteen, koska tänään tekemämme ratkaisut määrittävät, millaisen maailman annamme perinnöksi tuleville sukupolville. Ole hyvä esi-isä, oli Cooperin humalluttava pääviesti.

Tuomisia digiarkeen

Konferenssien jälkeen iskee aina maailmantuska ja ammatillinen identiteettikriisi, kun kotimaan räntäsade ja projektikiireet vierottavat henkisistä pilvilinnoista takaisin arkeen. Miten sovellan viikon aikana käytyjä henkeviä keskusteluja omaan työhöni, ja mistä ihmeestä omassa työssäni on oikeastaan edes kyse? Relax, kriisi menee ohi parissa viikossa ja uudet ideat ja ajatukset kyllä löytävät tiensä arjen työhön.

Suunnittelijoina ja palvelumuotoilijoina luovimme päivittäin uusien teknologiaratkaisujen parissa. Etsimme keinoja hyödyntää taustaprosessien automaatiota, oppivia tietojärjestelmiä ja ennakoivia palveluja. Meitä koskettavat päivittäin kysymykset yksilön tietosuojasta ja tietoturvasta. Pohdimme yhdessä asiakkaidemme kanssa sitä, mikä on toisaalta kannattavaa liiketoimintaa ja samalla hyvää asiakaskokemusta ja kestävää palvelusuunnittelua. Konferenssin sokerinhuuruisilla keskusteluilla on kuin onkin jalat maassa, ja näihin teemoihin voin itsekin tarttua. Pidetään yhdessä tuntosarvet herkkinä ja rakennetaan sellaista digiarkea, jonka haluaisimme itse saada esi-isiltämme perintönä.

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi

asiakaskokemus   palvelumuotoilu





Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube