Onko työvuorosuunnittelu mahdollista lakia noudattaen?

Lakkojen ja työtaistelutoimenpiteiden taustalla on usein epäoikeudenmukaiseksi koettu henkilöstöpolitiikka. Väitän, että osa työtaisteluista tai niiden uhkista voitaisiin välttää, jos työnantajalla olisi käytössä keskitetty työvuorosunnitteluohjelma.

Ainakin satamien tavaraliikenne, VR:n tavaraliikenne ja ulkomaanposti uhkasivat keskeytyä ensi tiistaina. Se olisi tarkoittanut ulkomaankaupan jämähtämistä jäihin, mistä olisi koitunut pikavauhtia huima lasku vientiyrityksille ja koko kansantaloudelle.
(Hämeen Sanomat: Finnairin kiistoihin saatava ratkaisu
)

Lakonuhan vuoksi annettu tulosvaroitus painoi lentoyhtiö Finnairin osakkeen pörssissä yli 2 prosentin laskuun.
(Turun Sanomat: Lakonuhka painoi Finnairin pörssikurssia
)

mies_kanny

Suomen talouden ollessa syöksykierteessä työrauhan merkitys on kriittistä. Lakot ja työnseisaukset vaikuttavat koko kansantalouteen, ja yksittäiselle yritykselle jo lakon uhka aiheuttaa suurta vahinkoa.

Työtuomioistuimen vuoden 2013 lakkoja ja muita työtaisteluja koskevista päätöksistä ilmenee, että eniten on lakkoiltu henkilöstöpolitiikkaa vastaan. Monessa tapauksessa yrityksen henkilöstöpolitiikka on koettu epäasialliseksi ja epäoikeudenmukaiseksi.

Useimmiten kyse tuskin on tietoisesta laiminlyönnistä. Pykälien noudattaminen tismalleen on nykyisessä sääntöviidakossa erittäin haastavaa.

Miksi työehtosopimuksista tehdään niin vaikeaselkoisia?

Työvuorosuunnittelusta vastaavat henkilöt ovat varmasti usein miettineet, miten ja miksi työehtosopimukset tehdään niin vaikeaselkoisiksi. Minäpä tiedän, tai ainakin minulla on asiasta näkemys. Olen itse ollut työnantajan edustajana neuvottelemassa matkustamohenkilökunnan työehtosopimuksia kahdella valtakunnallisella kierroksella vuosina 2005 ja 2010.

Neuvotteluihin ladataan työnantajan ja työntekijöiden puolelta paljon odotuksia. Tavoitteet eroavat usein suuresti toisistaan; ovat suorastaan päinvastaisia. Kärjistettynä työnantajapuoli haluaa esimerkiksi tehostaa toimintaa ja karsia kuluja siinä missä työntekijäpuoli haluaa enemmän korvauksia menetetystä vapaa-ajastaan ja enemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan elämänhallintaansa.

Olen itse ollut työnantajan edustajana neuvottelemassa matkustamohenkilökunnan työehtosopimuksia kahdella valtakunnallisella kierroksella.

Neuvottelut aloitetaan yleensä hyvissä ajoin ja selkeällä aikataululla. Todellisuus on kuitenkin, että vasta loppua kohden alkavat todelliset neuvottelut. Paine saada työehtosopimus valmiiksi ja omien tavoitteiden mukaiseksi kasvaa. Molemmat osapuolet joutuvat karsimaan omaa tavoite –(ja toivelistoja), jotta jonkinlainen yhteisymmärrys olisi saavutettavissa. Neuvottelupäivät ovat pitkiä ja työläitä. Median lisääntyvä kiinnostus lisää neuvottelijoiden painetta. Jos osapuolet eivät saavuta neuvottelutulosta, edessä on työtaistelutoimenpiteet. Yleensä työntekijäpuoli nostaa tämän kortin ensimmäisenä esille ja uhkaa esimerkiksi ylityökiellolla tai pahimmassa tapauksessa lakolla. Viimeistään tässä vaiheessa ollaan yhteydessä valtakunnansovittelijaan ja pyydetään hänen osallistumistaan ratkaisun aikaan saamiseksi.

Olin itse tässä tilanteessa vuonna 2010 syksyllä. Olimme neuvotelleet tiiviisti työntekijäpuolen edustajien kanssa, tuloksetta. Työntekijöiden liitto, SLSY teki ilmoituksen työtaistelutoimenpiteistä. Neuvottelut saivatkin välittömästi uutta vauhtia. Saimme kutsun Valtakunnansovittelijan luokse. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että olimme Valtakunnansovittelijan pyynnöstä paikalla vaikka läpi vuorokauden. (Niin tekivät myös median edustajat). Odottelimme neuvottelukutsua omissa huoneissamme ja kutsu yhteisen neuvottelupöydän ääreen saattoi tulla vaikka aamuyöstä. Silloin piti olla skarppina puoltamaan omia näkemyksiä, sekä keskustella rakentavasti kompromissiratkaisuista. Välillä pyörähdimme kotona nukkumassa muutaman tunnin ja vaihtamassa vaatteet ja taas palasimme Bulevardille.

Sopimukset synnytetään kuukausien väännön jälkeen väsyneenä ja pikavauhtia

Kahden viikon tiukkojen neuvotteluiden tuloksena sopu syntyi, ja osapuolet allekirjoittivat niin sanotun allekirjoituspöytäkirjan, johon on koottu pääkohdat sovituista asioista. Tässä vaiheessa olisi oletettavaa, että osapuolet huokaisisivat syvään ja homma olisi siinä, mutta ei. Sittenhän ne työt vasta alkavat. Seuraavaksi alkaa nimittäin työehtosopimusten tekstikohtien viilaus ja erilaisten työryhmien työ. Ja tässä on yksi syy, miksi TES:it ovat niin vaikeaselkoisia ja tulkinnanvaraisia. Tekstikysymyksiä laatii ryhmä, joka on puhunut samoja asioita useita kuukausia – kyllä he tietävät mistä puhutaan. Tekstejä laaditaan väsyneinä ja pikavauhdilla – onko siis ihme, ettei lopputulos aukea samalla tavalla jollekin ulkopuoliselle lukijalle!

Automaatio selkeyttää tulkintoja ja tekee suunnitelmista avoimia ja tasapuolisia

Tulkinnat on kuitenkin tehtävä, niiden mukaan elettävä ja työvuorolistoja laadittava. Työnantajalla on direktio- eli tulkintaoikeus työehtosopimukseen. Työvuorosuunnittelijan on otettava huomioon kymmeniä eri lakeja: työehtosopimukset, työlainsäädäntö, työsopimuslaki, yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, työsuojelulaki jne. Suunnittelijan tuskaa lisää vielä se, että lainsäädäntöön tulee muutoksia ja työehtosopimuksissa on tulkinnanvaraa. Vastuu listojen oikeellisuudesta on kuitenkin suuri.

Automatiikka varmistaa sopimusten noudattamisen

Työvuorolistojen laatijan työtä helpottaa suuresti se, jos tulkinnat on määritelty valmiiksi työvuorosuunnitteluohjelmaan. Tällöin ei joka kerta tarvitse erikseen miettiä, mikä on missäkin tapauksessa oikea tulkinta.

Helpotusta työntekijän jokaviikkoiseen jännitykseen

Automatisointi helpottaa myös työntekijän tuskaa; viikoittaista jännitystä siitä, ovatko toiveet menneet läpi ja onko lista edes siedettävä toteuttaa. Aikaa säästyy, ja työvuorolistoista tulee tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Vaikuttaahan työvuorosuunnitelma tuhansien työntekijöiden elämään Suomessa. Se ei ole pieni asia.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) vetoomus eduskunnan kyselytunnilla oli paljon puhuva. Hän sanoi, että työkiista oli tukilakkoineen johtamassa siihen, että koko Suomi menee polvilleen.
(Hämeen Sanomat: Finnairin kiistoihin saatava ratkaisu)

 

Haluatko lukea lisää? Lataa ilmainen oppaamme:

New Call-to-action

henkilöstönohjaus   työvuorosuunnittelu




Josette Nurminen | Consultant, Resource Optimization

Josette Nurminen | Consultant, Resource Optimization

Josette toimii Digialla Tempus-tuoteperheen työvuorosuunnittelun ja työlainsäädännön asiantuntijana. Josetella on rautainen ja monipuolinen tausta henkilöstöhallinnon eri tehtävistä; kokemusta on kertynyt lisäksi työehtosopimusneuvotteluista valtakunnallisella tasolla. Hänen ydinosaamistaan onkin työehtosopimuksien tulkinta ja soveltaminen sekä työlainsäädäntö. Josette on vakuuttunut siitä, että onnistunut henkilöstönohjaus edellyttää yhteisten pelisääntöjen johdonmukaista noudattamista – näin toimimalla saavutetaan aidosti hyvinvoiva työyhteisö. Vapaa-ajalla Joseten löytää Crossfit-salilta, tosin kesällä kahvakuula vaihtuu veneilyyn ja perhovapaan.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube