Kaksi vuotta Parasta palvelua rakentamassa – tuloksena 80 % tuottavuusloikka

Palvelusetelien ja ostopalveluiden hallinnointiin tarkoitettu PSOP-järjestelmä valmistui syyskuun lopussa. Uusi toimintamalli tehostaa toimintaa jopa 80 %.

Miksi PSOP-ratkaisua alettiin kehittää? Tavoitteena lisätä palvelusetelin käyttöä

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot vuosittain ovat noin 40 miljardia euroa. Siitä sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on suunnilleen puolet, noin 20 miljardia euroa. Tästä 20 miljardista käytetään 2,5 miljardia sote-palvelujen ostoon yksityisiltä palveluntuottajilta, kuitenkin niin, että perinteinen ostopalvelutoiminta kattaa 96 % ja palvelusetelitoiminta vain neljän prosentin verran. Asiakkaan valinnanvapaus toteutuu toistaiseksi melko maltillisesti.

Parasta palvelua -ratkaisun taustalla oli halu luoda malli, joka tekee palvelusetelistä helpon ja houkuttelevan vaihtoehdon kaikille osapuolille.

Palveluseteli on kuitenkin oiva keino lisätä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja siten helpottaa julkisiin sote-palveluihin kohdistuvia säästö- ja tehostamispaineita. Palvelusetelijärjestelmän kautta voidaan myös lisätä asukkaiden valinnanvapautta. Parasta palvelua -ratkaisun taustalla olikin halu lisätä palvelusetelin käyttöä luomalla malli, joka tekee palvelusetelistä helpon ja houkuttelevan vaihtoehdon kaikille osapuolille.

Kun puhutaan PSOP:sta, ei siis puhuta vain tietojärjestelmähankkeesta. Parasta palvelua -ratkaisu on kokonaisuus, joka kattaa sekä tietojärjestelmän että uuden toimintamallin. Siksi mukana olleille toimijoille järjestelmän rakentaminen on ollut iso ponnistus.

Kun puhutaan PSOP:sta, ei puhuta vain tietojärjestelmähankkeesta. Kokonaisuus kattaa sekä tietojärjestelmän että uuden toimintamallin.

Projektissa järjestelmäkehityksen lisäksi muutettiin koko toimintatapaa, miten yksityisten palveluntuottajien hallinnoinnin ja niiltä joko palvelusetelien tai ostopalvelujen kautta ostettavien palvelujen tilaus-toimitus-tilitysketjun pitäisi toimia. Lisäksi tuli huomioida asiakkaan kokeman palvelun laadun seuranta.

Kerrataanpa siis – edelläkävijäkaupungit perustivat valtakunnallisen hankkeen, jossa tehdään yhteistyötä usean eri toimijan kesken. Rikotaan vanhentuneita mutta syvään pinttyneitä ajatusmalleja ja luodaan täysin uudenlaisia tapoja toimia. Digitalisoidaan toimintaa sortumatta vain sähköistämään vanhoja prosesseja. Tavoitteena luoda uusi malli, joka palvelee lopulta Suomen kaikkia kuntatoimijoita pienimmästä suurimpaan, etelästä pohjoiseen. Järjestelmän toteuttajaksi valittiin Digia.

Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, PSOP-järjestelmä on valmis suunnitellun aikataulun mukaisesti, ja edelläkävijäkaupungit ja jo muutamat muutkin ovat ottaneet sen käyttöön.

Miten palvelujen järjestäjät, palveluntuottajat ja kuntalaiset hyötyvät?

PSOP-järjestelmästä hyötyvät...

  • Asiakas: PSOP-järjestelmän kautta palveluntuottajien haku ja vertailu on helppoa. Vertailtavuus lisää palvelujen läpinäkyvyyttä. Järjestelmän kautta avautuu myös näkyvyys omien palvelujen seurantaan sekä esimerkiksi omaiselle työkalu toisen henkilön saaman palvelun seurantaan.
  • Palveluntuottaja: PSOP on maksuton työkalu, joka helpottaa palveluntuottajana toimimista kuntatoimijan lukuun esimerkiksi automaattisten tilitysten, vakiomuotoisten raporttien ja helpon tuottajaksi hakeutumisen kautta – siis helppo ja kustannustehokas pääsy laajoille markkinoille.
  • Palvelun järjestäjä: Kunnalle PSOP on valmiiksi kilpailutettu, keskitetty tietojärjestelmä, joka kattaa palvelun järjestämisen koko prosessin ja helpottaa palvelusetelin käyttöönottoa.

Kokemukset käyttöönotosta – edelläkävijäkaupungit ponkaisivat jopa 80 % tuottavuusloikan

 Projektin päätöstilaisuudessa Turussa syyskuun lopussa todettiin, että palvelusetelien hallintatyö on uuden toimintamallin ja  järjestelmän käyttöönoton myötä tehostunut jopa 80%. Työntekijöitä on siirretty laskujen tarkastuksesta ja vastaavista hallinnollisista töistä asiakastyöhön. Tehostuminen ei ole siis johtanut irtisanomisiin, vaan asiakaspalvelun parantamiseen.

Uusi järjestelmä ja toimintamalli ovat tuoneet yllättäviäkin hyötyjä.

Osaltaan uusi järjestelmä ja toimintamalli ovat tuoneet yllättäviäkin hyötyjä. Syyskuussa edelläkävijäkaupungit ja yksityiset sote-palveluntuottajat kertoivat kokemuksistaan PSOP-roadshow’ssa, ja pientä hymyä aiheutti erään yrityksen kertomus: liikevaihto on itse asiassa kasvanut, kun kaikki palvelut on nyt järjestelmän käytön myötä saatu laskutettua. Entisten paperilippusten käsialasta ja merkkauksista kun ei aina saatu selvää.

Mitä seuraavaksi? Koko SOTE-Suomi loikkaamaan

Projektin moottorina olivat kuntien yhteistyöorganisaatio Kuntien Tiera, KL-Kuntahankinnat sekä viisi edelläkävijäkaupunkia; Oulu, Turku, Tampere, Kouvola ja Espoo. Tästä palvelu lähtee laajenemaan ympäri Suomen, ja uusia käyttöönottajia tulee koko ajan mukaan. Tiera-yhteisöön kuulumattomien kuntatoimijoiden käyttöönottokumppanina toimii jatkossa Digia.

Järjestelmä on valmis ja kaikkien kuntatoimijoiden käyttöön otettavissa. Tuottavuusloikka, samoin kuin avoimet, helposti vertailtavat ja kustannustehokkaat hyvinvointipalvelut, ovat tarjolla kaikille.

Palvelu on valmis ja lähtee laajenemaan ympäri Suomen. Tuottavuusloikka sekä avoimet, helposti vertailtavat ja kustannustehokkaat hyvinvointipalvelut ovat kaikkien saatavilla.

Lue lisää PSOP-ratkaisusta verkkosivuilla.

PSOP   sote




Sami Rantanen | Toimialajohtaja, julkishallinto

Sami Rantanen | Toimialajohtaja, julkishallinto

Sami toimii Digian julkishallinnon toimialajohtajana vastaten liiketoiminnan kehittymisestä, asiakastyytyväisyydestä, ratkaisukehityksestä ja kumppanuuksista.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube