Vanhat tavat eivät toimi – raportti Scan Agile 2018 -konferenssista

ScanAgile 2018 keräsi ketteristä menetelmistä kiinnostuneet kahden päivän konferenssiin Helsinkiin. Tero Niemistö kokosi blogiimme tapahtuman tärkeimmän annin.

scanagile.jpg

Scandinavian Agile -konferenssi järjestettiin 14-15.3 Clarion Hotellissa Helsingin Jätkäsaaressa. Kahteen päivään mahtui 4 keynote-puheenvuoroa, 16 vierasluentoa sekä 6 työpajaa. En lähde erikseen käymään läpi luentoja, joskin erikoismaininnan ansaitsee Riina Hellströmin erinomainen esitys ”Team's gain, manager's pain - why are agile transformations so hard for the management?”. Kyseisen esityksen tulisi nähdä jokaisen joka kantaa manager/director/officer -titteliä. Lyhyesti: Ei, johtaja ei vastusta ketterää muutosta tarkoituksella, hänen aivonsa on vain ohjelmoitu siihen.

Sen sijaan paneudun tässä blogissa konferenssin yhteiseen teemaan ja mitä siitä jäi käteen.

Konferenssin kantavaksi ydinteemaksi mielestäni muodostui ketterä transformaatio kokeilujen kautta. Ketteryys saavutetaan vain kokeilemalla ja niistä oppimalla. Ei ole oikotietä tai yhtä ainoaa oikeaa tapaa joka sopii kaikille. Jokainen organisaatio on erilainen ja se mikä toimii yhdessä, ei välttämättä toimi toisessa. Monessa puheenvuorossa kehotettiin nimenomaan tekemään pieniä ja lyhyitä kokeiluja, mittamaan kokeilun tulosta jollain valitulla metriikalla ja tulosten pohjalta tekemään muutoksia. ”Be Curious”, totesi Joshua Kerievsky ensimmäisen päivän lopetuspuheenvuorossa. Uteliaisuus luo halua kokeilla asioita ja kokeileminen on polku oppimiseen. Ilman jatkuvaa uteliaisuutta emme voi oppia. Kannustamalla ihmisiä uteliaisuuteen on mahdollista luoda oppimisen kulttuuri.

Joshua kertoi puheessaan myös mielenkiintoisen tarinan. Hän oli opettanut 2 ensimmäistä lastaan pyöräilemään apupyörien avulla. Pyöräilyn opettelemiseen oli usein mennyt viikkoja ja koetellut sekä lapsien, että isän hermoja. Miksi apupyörät? Koska niin on aina tehty. Kun hän ryhtyi opettamaan kolmatta lastaan, hän oli kuullut uudesta tavasta. Uudessa tavassa lapsi opetteli ensin tasapainon erillisen tasapainopyörän avulla ja vasta sen jälkeen otettiin mukaan polkimet. Hänen kolmas lapsensa oppi tällä tavalla pyöräilemään kahdessa päivässä. ”Niin on aina tehty” todettiinkin useammassa puheenvuorossa vaarallisimmaksi lauseeksi ketteryydelle.

Ketteryys ei siis ole rituaalien noudattamista. Joshua Kerievsky kehotti puheessaan kokeilemaan rituaalin pois jättämistä ketteryyden parantamiseksi. Hän kertoi kuinka omassa yrityksessään he olivat tiputtaneet vuonna 2007 pois sprintit. Lopputuloksena oli parempi laatu, korkeampi asiakastyytyväisyys, nopeammat toimitukset ja noussut tyytyväisyys työntekijöiden keskuudessa. ”Drop a ritual, rule or tool and see if your agility improves”. Joshuan näkemyksen mukaan vanhat ketterät mallit (kuten Scrum) ovat monessa yrityksessä ketteryyden esteenä. Hän nostikin esille modernin ketteryyden, joka koostuu neljästä arvosta:

  • Auta ihmisiä loistamaan
  • Toimita arvoa jatkuvasti
  • Tee turvallisuudesta lähtökohta
  • Kokeile ja opi nopeasti

Mitä ikinä ketteryys omassa organisaatiossasi on tai mitä ketterää mallia käytätte, sen siis tulisi tukea mainittuja 4 arvoa. Ketteryys ei siis ole rituaaleja. Ketteriä kehyksiä on maailmassa lukemattomia. Niitä ei ole tarkoitettu noudatettavaksi orjallisesti. Ylen kulttuurijohtaja Mirette Kangas kehotti esityksessään yrityksiä kokeilemaan elementtejä eri kehyksistä ja katsoa mitkä asiat toimivat omassa organisaatiossa.

scanagile1-578708-edited.jpg

Muutenkin ”vanhan ketterän maailman” unohtaminen näkyi monissa esityksissä. Esityksissä oli avainsanoina mm. #noestimates, #noproductowners, #nofeatures. Konferenssin viimeisessä puheenvuorossa Implementing Lean Software Development -kirjan kirjoittaja ja ketterän kehittämisen yksi suurimpia nimiä, Mary Poppendieck, halusi suorastaan polttaa roviolla kaiken mikä hänen mielestä on esteenä todelliselle ketteryydelle. Näitä olivat mm. prosessit, liiketoiminta, markkinatutkimus, Product Owner, tuotto, tuottavuus, osakkeenomistajan arvo, kustannukset, aikataulu, scope, vaatimukset, ominaisuudet ja erityisesti ”kapulanvaihto”. Kaikki nuo ovat hänen mukaansa tiimin ja asiakkaan välissä vaikeuttamassa todellista ketteryyttä. Hänen mielestä tiimin pitää olla lähellä asiakasta, mitata tuottamansa palvelun laatua heti ja saada palaute asiakkaalta heti ja välittömästi, ilman välittäjiä tai välikäsiä. Hän määritteli työelämän ja ketteryyden ohjenuoraksi: ”People need to figure things out for themselves through an immediate connection with the results of their work”

Maryn mielestä ketteryyden ensimmäinen ja ylivoimaisesti tärkein mittari kaikessa pitäisikin olla asiakastyytyväisyys.

Henkilökohtaisesti olin positiivisesti yllättynyt kuinka monessa puheenvuorossa havainnot ja näkemykset pohjautuivat oikeisiin tuoreisiin tieteellisiin tutkimustuloksiin. Riinan esityksen lisäksi mieleen jäi Lasse Zieglerin hyvin vahvasti tieteellisen materiaaliin pohjautunut esitys organisaatiokulttuureista ja miten niitä on mahdollista mitata ja muuttaa ketterästi. Tieteellinen tutkimus kun antaa vahvan objektiivisen tuen puhujan viestille ja näkemyksille.

Asia, joka jäi jonkin verran kaivelemaan konferenssista oli se, kuinka vähän paikalla oli yritysten johtoporrasta. Tämän tyyppisessä konferenssissa käydään hyvin kattavasti ja uskottavasti kahden päivän aikana läpi alan viimeisimmät trendit, virtaukset ja toimintatavat. Tällaiset tilaisuudet ovat erinomaisia paikkoja tankata tietoa, jakaa kokemuksia, oppia uusia asioita ja kehittyä yhä paremmaksi. On takuuvarmaa, että osallistujilla – jotka suurimmaksi osaksi työskentelevät omissa organisaatioissaan asiantuntijarooleissa – on selkeästi paras näkemys IT-alan trendeistä, yrityskulttuureista sekä parhaista ja tehokkaimmista toimintatavoista. Kun nämä henkilöt inspiroituneina saapuvat työpaikoilleen tällaisista konferensseista ja kertovat kokemuksistaan, kuunnelkaa heitä, oikeasti.

scanagile2-481092-edited.jpg

Avainsanoja: #agiletransformation #culturaltransformation #experimentation #smallsteps #oldwaysdontwork #noestimates #nosprints #becurious #transparency #continuousdisruption #metrics #metricsareverything

 

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi

ohjelmistokehitys   ketterä kehitys




Tero Niemistö | Tiimiesimies, teknologia-johtaja

Tero Niemistö | Tiimiesimies, teknologia-johtaja

Tero on ”managerisoitunut” pitkän linjan arkkitehti. Noin 14 teknisen vuoden jälkeen Tero siirtyi esimiesrooliin tahtonaan johtaa alan huippuasiantuntijoita kuten itseään haluaa johdettavan. ”Esimiehen tärkein tehtävä on mahdollistaa alaistensa onnistuminen”, Tero sanoo. Teron johtamisfilosofiassa esimies ei ole perinteisen hierarkisen mallin mukaisesti joukkojen yläpuolella vaan tukee heidän päivittäistä työtä alhaalta. Hän haluaa olla läsnä ja kiinnostunut alaistensa arjesta sekä tukea heitä sparraamalla ja valmentamalla niin usein kuin mahdollista. Kun Tero laittaa ns. haalarit päälle ja kädet saveen, niin hänet löytää usein julistamassa DevOps-kulttuurin ilosanomaa ja rakentamassa sovelluskehityshankkeisiin täysin automatisoitua jatkuvan julkaisun putkea.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube