SOTE-uudistuksessa asiakas on keskiössä – vai onko?

SOTE-uudistuksen myötä päätettäviä asioita on runsaasti edessä. Uudistuksen pitäisi parantaa asiakkaan asemaa, mutta unohtuuko tämä kaikessa myllerryksessä?

sote-asiakas.jpg

Jo usean hallituksen yrittämä SOTE-uudistus on vihdoin pääsemässä loppusuoralle. Pitkään odotetut lait asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä maakuntauudistuksesta ovat eduskunnan käsittelyssä ja ellei perustuslakivaliokunta niitä kaada, voimaan tuloa tavoitellaan loppukesästä 2017.

Maakuntauudistuksen voimaanpanoa valmistellaan ympäri Suomea ja työtä on runsaasti tehtäväksi esimerkiksi henkilöstösiirtojen, toimitilojen ja omaisuuden jakamisen, SOTE-keskusten yhtiöittämisen, liikelaitosten perustamisen sekä hallinnonuudistuksen osalta. Ei siis ole mikään ihme, jos se sosiaali- tai terveydenhuollon asiakas kaikessa kiireessä unohtuu.

Erityisesti sosiaalipalveluiden nykyisten asiakkaiden asema mietityttää. Sosiaalineuvonnan ja lyhytaikaisten sosiaalipalvelujen lisääminen SOTE-keskusten pakolliseen palveluvalikoimaan tuo toki palveluintegraation sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä askelta lähemmäksi, mutta ei poista laajempien sosiaalihuollon palveluiden tarvetta.

Sosiaalihuollon palveluihin, toisin kuin perusterveydenhuollon palveluihin, liittyy aina asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän tekemä arviointi asiakkaalle annettavasta tuesta ja hoitosuunnitelman tekeminen. Näin asia tulee olemaan myös uuden lain voimaantulon myötä ja tuen saajien piiriä rajataan yhtä lailla kuin tähänkin asti. Asiakkaan tarvitsemat palvelut voivat olla hyvin laajoja kokonaisuuksia ja toisaalta usein palvelut ovat asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä.

Valinnanvapaus sosiaalihuollon palveluissa on laissa suunniteltu järjestettäväksi nk. asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin avulla, mutta laki on kovin epämääräinen määrittäessään, mitä palveluita näin on tarkoitus järjestää. Kaikkiko? Vai päättääkö jokainen maakunta itse? Miten on ajateltu hoitaa siirtyminen nykyisten asiakkaiden osalta?

Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kuulostaa hyvältä ja kannatettavalta ajatukselta, mutta miten käy nyt jo palveluiden piirissä olevien asiakkaiden? Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakuntien liikelaitoksille 1.1.2019. Mitä tapahtuu esimerkiksi niille tuhansille ikäihmisille tai vammaisille, jotka asuvat yksityisissä palvelutaloissa palvelusetelillä tai kunnan ostopalveluina? Kuinka taataan palveluiden jatkuvuus? Kuka tekee palveluarvioinnin ja hoitosuunnitelman ja myöntää asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, kun liikelaitoksen toiminta on vasta alkamassa? Asiakkaita tuskin voidaan siirtää kadulle ja palveluntuottaja tarvitsee maksun, voidakseen pitää toimintaa käynnissä. Tätä en ole kenenkään kuullut pohtivan ainakaan julkisuudessa!

Onko asiakas pudonnut keskiöstä hallinnon uudistamisen pyörteisiin?

New Call-to-action

sote





Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube