Tiedonjako, terminologia ja aikataulut SOA-hankkeen alkuhaasteina

Aloitin ennen lomia kirjoitussarjan erään tosielämän SOA-hankkeen vaiheista. Ensimmäinen teksti löytyy täältä.

Ensimmäisessä kirjoituksessa lupaamaani rytinää on toistaiseksi saatu vain taivaalta, ukkosen muodossa. Taustatyön puolella on kuitenkin saavutettu merkittäviä virstanpylväitä. Itse hallintomalli on määritelty. Sen tiimoilta on laadittu esimerkkimateriaalia ja dokumenttipohjia, ja niiden jakamisen yhteydessä on järjestetty koulutustilaisuuksia. Tarkastelen tässä kirjoituksessa, kuinka nämä alkuvaiheet ovat tähän mennessä sujuneet.

Alkukankeutta ja aikataulutushaasteita

Vaikka kuinka toivoisi, että asiat tapahtuisivat nopeasti, ei se monestakaan syystä ole usein mahdollista. Elokuu on kulunut organisaatioissa lomaltapaluun merkeissä, tekemistä on paljon, eivätkä SOA-asiat ole välttämättä etusijalla. On vain fakta, että alussa ”käynnistymiseen” menee aikaa yllättävänkin paljon.

Alkukankeuksista puhuttaessa voi pohtia SOA-hallintaprojektien aikataulutusta laajemminkin. Usein tuloksia toivotaan nopeammin kuin niitä ehtii tehdä, ja monesti asioissa joudutaan tiukan aikataulutuksen vuoksi etenemään, vaikkei edellinen vaihe olisi täysin valmis. Seurauksena on aikamoista tasapainoilua budjetin, resurssien ja ajan kanssa – kuin jatkuvaa beta-vaiheessa olemista. SOA-jalkauttamisessakin kannattaisi hyväksyä, ettei valmista kannata odottaa, koska sitä hetkeä ei koskaan tule.

Olisi hedelmällisempää ajatella SOA-jalkautus jatkuvana prosessina, jonka eteen on aina tehtävä töitä, vaikka SOA-toiminnan käynnistämiseksi olisi perustettu selkeästi alkava ja päättyvä projekti. Ei liene liioittelua sanoa, että SOA-hallinnan täysimittainen jalkautus vie vuosia.

Kolme vai neljä peruselementtiä?

Alkukankeudesta huolimatta asioissa on edetty, ja hallintomallissa on nyt kuvattu perusasiat – luonnollisesti asiakkaalle sovitettuna. Mitä nuo perusasiat sitten ovat, jotka SOA-hallintomallissa tulee huomioida? Kolmen P:n sääntö on helppo muistaa:

  1. Process (Prosessit)
  2. People (Ihmiset ja organisaatiot)
  3. Policies (Menettelyt ja säännöt)

Itse en luokittele teknologiaa hallintomallin peruselementiksi, vaikka moni sen pyrkii sinne nykyään laittamaan. SOA-hallintomalli on täysin teknologiariippumaton, joten miksi sotkea kahta asiaa. Digialla tapanamme on tuoda teknologinäkemys mukaan erillisen käsikirjan kautta.

Olennaista on saada ihmiset sitoutumaan heti alussa

Hallintomallin jalkauttamisen kannalta on olennaista, että ihmiset, joita uusi hallintomalli koskee, ottavat sen omakseen. Jos ihmiset eivät omaksu uusia prosesseja heti alussa, ei se tapahdu koskaan. Siispä yksi alkuvaiheen tärkeimpiä asioita on ihmisten sitouttaminen informoinnin ja koulutuksen kautta.

Tehtävä on vaikea jo siksi, että asia, josta puhutaan, on vaikea ymmärtää. Jos jopa itselle riittää haastetta, kun puhutaan esimerkiksi SOA-hallinnon yhdistämisestä kokonaisarkkitehtuuriin, ei ole ihme, jos epätoivo iskee myös kuulijoihin. Lisäksi kohdataan luonnollista muutosvastarintaa. On siis tärkeää pyrkiä jakamaan riittävästi tietoa, riittävän yksinkertaisesti ja oikeille kohderyhmille. Helpommin sanottu kuin tehty. Hyvä nyrkkisääntö on ainakin muistaa, että jos et itse ymmärrä 100 % sitä, mitä olet esittämässä – älä vaivaudu!

Haaste lukijoille: mitä tarkoittaa mielestäsi ”liiketoimintapalvelu”?

Toinen asia, johon kannattaa projektin alussa käyttää aikaa ongelmien ehkäisemiseksi jatkossa, on terminologian yhtenäistäminen. Erinomaisena esimerkkinä terminologisista haasteista käy sana ”liiketoimintapalvelu”.

Tein pienen testin siitä, miten ko. termi ymmärretään puhuttaessa (SOA-)palveluista. Noin 15 ihmisen vastaukset vaihtelivat aika lailla, ja osa kommentoi, ettei koko termiä voi yksiselitteisesti määrittää. Tältä pohjalta voisi äkkiseltään ajatella, että jos tavoitteena on luoda ”uusi liiketoimintapalvelu”, mutta alkuvaiheessa ei pystytä määrittelemään, mitä ollaan tekemässä, ei lopputulostakaan voi sen paremmin ennustaa.

Onkin mielestäni tärkeää uskaltaa kyseenalaistaa puheessa viliseviä itsestäänselvyyksiä. ”Samasta” asiasta saatetaan puhua kaksi tuntia, ja kun seuraavana päivänä ihmetellään, miksei pitkä keskustelu tuota järkevää lopputulosta, voikin ilmetä, että keskustelijoilla on ollut aivan eri käsitys jostakin keskeisestä termistä.

Siispä, hyvät lukijat, kysymys teille: Mikä on mielestäsi liiketoimintapalvelu?

Julkaisen oman määritelmäni termille seuraavassa blogissa. Syyskuussa kirjoitan lisäksi siitä, miten tavoitteet selkiävät pikku hiljaa.

Alkukankeuksista huolimatta tiedän, että olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta työtä pitää viedä jatkuvasti eteenpäin:

Even if you’re on the right track, you’ll get run over if you just sit there. -Will Rogers

palveluarkkitehtuuri




Tero Rönkä | Chief SOA Architect

Tero Rönkä | Chief SOA Architect

Teron erityisosaamista on liiketoiminnan ja IT:n yhdistäminen sopivia tekniikoita hyödyntäen. Hän on käytännönläheisenä arkkitehtinä keskittynyt viime vuodet integraatioihin ja palvelupohjaisiin ratkaisuihin, aina toteutuksesta hallinnointiin. Terolle on tärkeää olla tempautumatta nopeatahtisen arjen vietäväksi: hän tarkastelee asioita analyyttisen rauhallisesti ja arvostaa konkreettisia lopputuloksia. Hänen johtoajatuksensa on, että ylimitoitettujen toiveiden ja täydellisyyden tavoittelun sijaan kannattaa keskittyä lopputuloksiin, jotka ovat konkretisoitavissa hyödyksi arjessa. Vapaa-ajalla Tero tuulettaa ajatuksia polkupyörän selässä ja frisbeegolfkentällä.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube