SOA ja sisararkkitehtuurit

Kuvailin edellisessä kirjoituksessa SOA-hankkeen alkuhaasteita: mitä asioita on taklattava ennen käytännön jalkautustyöhön ryhtymistä. Jatkan vielä yhden tekstin verran samalla linjalla.

SOA-hallinnon jalkautuksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon myös, mikä on palveluarkkitehtuurin suhde organisaation kokonaisarkkitehtuuriin sekä tietoarkkitehtuurinäkökulmaan.

SOA: Oma kokonaisuutensa vai osa suurempaa kuviota?

Käytännön yksityiskohdat siinä, miten palveluarkkitehtuurin hallinta jalkautetaan organisaatioon, vaihtelevat asiakkaan kypsyystason mukaan. Onko asiakkaalla vahvat tavoitteet ja ohjaus yritys/kokonaisarkkitehtuurissa sekä tahto rakentaa asioita siltä pohjalta? Vai onko SOA-hallinto irrallisempi kokonaisuus yhteiskäyttöisten palveluiden tuottamiseen ja hallintaan? Haasteet ja tavoitteet ovat näissä tapauksessa erilaisia.

SOA-hallintomallin rooli on aina liittyä jo olemassa oleviin projektikäytäntöihin ja ohjeistuksiin sekä linkittyä sopivaksi jatkoksi esim. EA-työhön. Siksi SOA-hallintoon on otettava mukaan yritys/kokonaisarkkitehti, jos sellainen organisaatiosta löytyy.

Ole tietoinen, mihin päätöksesi vaikuttavat

Yhteiskäyttöisten palveluiden kehittäminen nivoutuu kokonaisarkkitehtuurin kautta vahvasti myös tietoarkkitehtuuriin. Olennainen kysymys on, edistetäänkö tietomallinnusta vain palvelukohtaisesti vai osana organisaatiotason kanonista tietomallia, jolla organisaation tärkeimmät tietokokonaisuudet vakiinnutetaan.

Ensimmäinen malli, palvelukohtainen eteneminen, on mahdollinen, mutta johtaa käytännössä point-to-point-integraatioihin sekä lukuisiin mäppäyksiin eri tietokokonaisuuksien välillä palveluiden sisällä. Kanoninen tietomalli taas on raskas rakentaa, ja siitä seuraa myöhemmin palvelupuolella myös palveluiden versiointitarvetta, sekä varsinkin alkuvaiheessa paljon ylimääräistä tietojen muunnosta, kun tietoja välitetään eri järjestelmien/palveluiden välillä.

Molemmissa vaihtoehdoissa on siis haasteensa – olennaista onkin, että päätös kanonisesta mallista tai sen hylkäämisestä tehdään tietoisesti ja rajaten alueet, joissa kanonista mallia käytetään. Siksi on tärkeää liittää SOA-hallinnon organisaatioon myös tietoarkkitehtuurista vastaava henkilö.

Palataan termiin ”Liiketoimintapalvelu”

Lupasin edellisessä kirjoituksessa, että julkaisen syyskuussa oman määritelmäni termille liiketoimintapalvelu. Se on tässä (toivottavasti olit miettinyt oman määritelmäsi ennen tämän lukemista!):

Termi, jonka merkitys riippuu asiayhteydestä. SOA-liiketoimintapalvelusta puhuttaessa tarkoitetaan tietotekniikkapalvelua, jolla on liiketoiminnan kannalta selkeä merkitys. Sen varmistamiseksi myös liiketoiminnan edustajien on oltava mukana palvelua suunnittelemassa. Palvelun karkeustaso voi vaihdella. Esimerkkinä kaksi samaan asiaan liittyvää eri karkeustason liiketoimintapalvelua, asiakastietojen hakupalvelu ja asiakastietopalvelu (sisältää haun, poiston, lisäyksen jne.). Ensimmäinen palvelu voi olla yksittäinen haku yhdestä tietolähteestä ja toisaalta jälkimmäinen (esim. lisäys) voi olla jopa prosessi, jossa asiakkuustiedot lisätään tarvittaessa eri järjestelmiin.

Kohti käytäntöön siirtymistä

Lokakuussa on tarkoitus suorittaa pieni katsaus siitä, onko SOA-hallinnon jalkautus saatu tehtyä, ja ollaanko valmiita palvelutuotantoon, eli suorittamaan käytännössä niitä toimia, joita tähän asti on vain kaavailtu tehtävän. Mielenkiintoisimmat asiat onnistumisen kannalta ovat siis vasta edessäpäin.

PS. Termien lisäksi tavoitteet on syytä pitää mielessä koko ajan selkeänä. Muuten oikeiden päätösten tekeminen ja sitä kautta tavoitteisiin pääseminen on mahdotonta:

“If you don't know where you are going, any road will get you there - Lewis Carroll“

palveluarkkitehtuuri




Tero Rönkä | Chief SOA Architect

Tero Rönkä | Chief SOA Architect

Teron erityisosaamista on liiketoiminnan ja IT:n yhdistäminen sopivia tekniikoita hyödyntäen. Hän on käytännönläheisenä arkkitehtinä keskittynyt viime vuodet integraatioihin ja palvelupohjaisiin ratkaisuihin, aina toteutuksesta hallinnointiin. Terolle on tärkeää olla tempautumatta nopeatahtisen arjen vietäväksi: hän tarkastelee asioita analyyttisen rauhallisesti ja arvostaa konkreettisia lopputuloksia. Hänen johtoajatuksensa on, että ylimitoitettujen toiveiden ja täydellisyyden tavoittelun sijaan kannattaa keskittyä lopputuloksiin, jotka ovat konkretisoitavissa hyödyksi arjessa. Vapaa-ajalla Tero tuulettaa ajatuksia polkupyörän selässä ja frisbeegolfkentällä.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube