SOA-hanke vaatii neljä peruspilaria

Laajamittainen siirtyminen hallittuun palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin vaatii ajatusmallin muuttamista järjestelmäkeskeisyydestä palvelukeskeisyyteen. Kirjoitin jo aiemmin ajattelutavan muuttamisesta ja hallintomallin luomisesta. Lisäksi myös muutaman perusasian tulee olla kunnossa, mikä vaatii pohjatyötä jo paljon ennen toiminnan käynnistämistä.

Kantavat peruspilarit on kuvattu hyvin esimerkiksi kirjassa Enterprise SOA (Dirk Krafzig,Karl Banke,Dirk Slama). Teos on julkaistu jo 10 vuotta sitten, mutta pilarit ovat tulleet vuosien varrella kerta toisensa jälkeen käytännössä todistetuiksi. Niistä on päästy luonnollisesti keskustelemaan myös asiakkaalla, jonka tosielämän SOA-hanke kulkee blogieni rinnalla.

Jos peruspilarit eivät ole kunnossa, tilanne on hankala.

1. Budjetti

Toiminnan käynnistys ja hallinnon pyörittäminen luovat kuluja, jotka on katettava. Budjetti tarvitaan myös pilottiprojektille/asiakkaille, sillä ensimmäinen asiakas ei ole yleensä valmis maksamaan oppirahoja. Jatkossa myös kaikissa projekteissa on osattava budjetoida rahoja palvelukehittämiseen. Tämä ei välttämättä tarkoita lisäkulua, mutta budjetin pilkkomista järjestelmäkehityksen ja palvelukehityksen kanssa.

2. Projekti

Tarvitaan yksi tai useampi pilottiprojekteja, joilla päästään liikkeelle. On hienoa että asiakkaalta on jo löytynyt jo muutama rohkea hanke- ja projektipäällikkö, jotka ovat ymmärtäneet organisaation tahtotilan, ja haluavat toimia esimerkkinä muille. He ovat rohkeasti lähteneet mukaan liittämään uudet toimintamallit järjestelmäkehittämiseen. Ilman tällaisia henkilöitä eteneminen ei olisi mahdollista.

3. Sitoutuminen

Ainakin IT-johdon sekä organisaatioiden avainhenkilöiden tulee olla sitoutuneita palvelukeskeiseen kehittämiseen. On ollut huojentavaa havaita, että asiakkaalla läpi organisaation suhtaudutaan asiaan myönteisesti, joten tämä ei ole huolenaiheena.

4. SOA Tiimi/Toimisto

Dedikoitu tiim,i joka pystyy ohjaamaan ja johtamaan toimintaa sekä huolehtimaan teknisistä asioista. Tiimin tulee olla hyvin perillä sovituista käytännöistä, ja sen tulee jakaa avoimesti tietoa sidosryhmille. SOA-tiimi on hyvä jakaa kahteen osaan: hallintoon, joka valvoo työtä, sekä osaamiskeskukseen, joka suorittaa työtä. SOA-tiimin on toimittava kurinalaisesti ja johdonmukaisesti. Asiakkaalla on saatu mielestäni hyvä perustiimi kasaan SOA-hallintoon (6 henkilöä), joka koostuu sekä toimittajan että asiakkaan edustajista. Tiimi onkin jo kasvanut yhdellä alkuperäiskoosta.

Huojuvia pilareja ei voi kannatella – riskinä loppuunpalaminen

Jos olet seurannut blogiani tänne asti, olet todennäköisesti suunnittelemassa palveluarkkitehtuurin parempaa hallintaa tai kiinnostunut aiheesta yleensä. Kokemuksesta voin kertoa, että nuo peruspilarit ovat valitettavankin oikeita. Eri asiakkailla on ollut vuosien varrella erilaista tavoitetta ja halukkuutta ottaa integraatiot ja palvelut paremmin hallintaan. Jos nämä tukipilarit eivät ole kunnossa, tilanne on kuitenkin hankala: ennemminkin käy niin, että halukkaat henkilöt yrittävät olla itse pilareina ja pitää rakennuksen kasassa. Tästä seurauksena on joko osittainen palveluiden hallinta, määräaikainen palveluiden hallinta ja/tai ihmisten loppuunpalaminen. Toisin sanoen homma toimii niin kauan kun 1-2 avainhenkilöä jaksaa edistää asiaa ja päättyy, kun puhti loppuu. Rakennus sortuu ja raunioilta kerätään parhaat palat talteen, jos sitäkään.

Entäs SOA-tiimin oma pilari?

Tällä asiakkaallani, johon blogini pääasiassa perustuu, tukipilarit ovat keskimääräistä paremmassa kunnossa. Ei murtumia havaittavissa. Kaikki neljä osa-aluetta ovat jokseenkin kunnossa, ja SOA-tiimi on mukana usealla rintamalla eri projekteissa. Tilanne näyttää huolestuttavasti siltä, että SOA-tiimille kohdistuvat työmäärät kasvavat piakkoin paljon. Voi olla,että ensimmäinen huojuva pilari onkin tällä kertaa SOA-tiimin oma pilari, joka tarvitsee vahvistusta lisäresurssien muodossa. Vielä ei onneksi ole näköpiirissä raunioita, joilla asiaa epäilleet (heitäkin aina löytyy) pääsisivät kommentoimaan, että ”mitäs minä sanoin”.

Seuraavassa kirjoituksessa summataan vuosi yhteen.

palveluarkkitehtuuri




Tero Rönkä | Chief SOA Architect

Tero Rönkä | Chief SOA Architect

Teron erityisosaamista on liiketoiminnan ja IT:n yhdistäminen sopivia tekniikoita hyödyntäen. Hän on käytännönläheisenä arkkitehtinä keskittynyt viime vuodet integraatioihin ja palvelupohjaisiin ratkaisuihin, aina toteutuksesta hallinnointiin. Terolle on tärkeää olla tempautumatta nopeatahtisen arjen vietäväksi: hän tarkastelee asioita analyyttisen rauhallisesti ja arvostaa konkreettisia lopputuloksia. Hänen johtoajatuksensa on, että ylimitoitettujen toiveiden ja täydellisyyden tavoittelun sijaan kannattaa keskittyä lopputuloksiin, jotka ovat konkretisoitavissa hyödyksi arjessa. Vapaa-ajalla Tero tuulettaa ajatuksia polkupyörän selässä ja frisbeegolfkentällä.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube