Lisää kilpailukykyä finanssisektorille

Finanssisektori on murroksessa. Uudet ketterät pelurit haastavat perinteiset toimijat uusilla toimintatavoilla ja kevyillä kustannusrakenteilla. Finanssitoimijat miettivät parhaillaan kuumeisesti, miten vastata kilpailuun ja selviytyä kasvavista kustannuksista. Digitalisointi voi parantaa kilpailukykyä, ja on toivottavaa, ettei uusia ratkaisuja nujerreta finanssisektoria vaivaavalla sääntelyähkyllä.

Digitalisaatio etenee kaikilla sektoreilla. Liiketoiminnot ja palvelut siirtyvät ohjelmistopohjaisiin sähköisiin kanaviin sisältöineen ja transaktioineen. Maantieteelliset rajat finanssiliiketoiminnassa murtuvat. Uusia vaatimuksia toimijoille asettavat tietoturva, sääntely, kommunikaatio, uusi osaaminen, toimintojen ulkoistaminen ja riskien hallinta.

Finanssisektori on digitalisaation edelläkävijä – Lisääntyvä sääntely sitoo käsiä

Finanssisektori on ollut monella tavalla edelläkävijä sähköisten palvelujen alueella. Verkkopankkiratkaisut ovat oiva esimerkki siitä, kuinka palveluita on kehitetty itsepalvelun suuntaan. Toimialarajat ovat murtuneet, ja sääntely on mahdollistanut uusien toimijoiden tulon perinteiselle pankkisektorille. Tästä hyvä esimerkki on maksamisen palveluiden innovatiivinen kehitys alati kasvavan verkkokaupan arvoketjussa.

Toimialarajat ovat murtuneet, ja sääntely on mahdollistanut uusien toimijoiden tulon perinteiselle pankkisektorille.

Nämä muutokset ja jatkuvasti lisääntyvä regulaatio ovat pakottaneet finanssitoimijat miettimään, miten selviytyä kasvavista kustannuksista. Samaan aikaan markkinoille tulee ketteriä uusia toimijoita, jotka haastavat perinteiset toimijat uusilla toimintatavoilla ja kevyillä kustannusrakenteillaan.

Samalla lisääntyvä sääntely muuttaa finanssisektorin rakenteita muun muassa konsolidoitumisen myötä. Sääntelyllä viranomaiset pyrkivät toisaalta edistämään kilpailua, harmonisointia ja markkinakuria. Toisaalta sääntely lisää raportointivelvoitteita, korostaa riskien hallintaa sekä kiristää toimilupaehtoja lisäten kustannuksia ja heikentäen kilpailukykyä. Tämä on johtanut sääntelyähkyyn, joka byrokratisoi koko finanssiliiketoimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Suomi ei voi juuri mitään EU:n säännösviidakolle, mutta kotimaan päättäjien voimin sitä ei ainakaan pitäisi lisätä.

Suomi ei voi juuri mitään EU:n säännösviidakolle, mutta kotimaan päättäjien voimin sitä ei ainakaan pitäisi lisätä.

Mistä lääkkeet kilpailukykyyn?

Useat toimijat ovat näiden paineiden alla ryhtyneet pohtimaan liiketoimintaansa uudella tavalla. Voidaanko toimintatapoja muuttaa ulkoistamalla liiketoiminnan tukitoimintoja niihin erikoistuville toimijoille? Auttaako digitalisaatio tässä muutosten vyöryssä? Voidaanko verkostoitua alueilla, jotka eivät perinteisesti ole omaa ydinliiketoimintaa?

Tarkasteltaessa kotimaisia finanssimarkkinoita voimme todeta, että digitalisointi lisää kilpailukykyä alentamalla kustannuksia, parantamalla riskien hallintaa ja laajentamalla markkinoita.

Digitalisointi lisää kilpailukykyä alentamalla kustannuksia, parantamalla riskien hallintaa ja laajentamalla markkinoita.

Käyttäjäkokemus ratkaisee

Suomessa on käynnissä useita suuria infrakehityshankkeita. Asunto-osakkeiden digitalisoinnista eli siirrosta arvo-osuusjärjestelmään hyötyvät niin asuntokauppa, pankit kuin eri rekisteriviranomaisetkin. Hanke hyödyttää konkreettisesti myös asunnon omistajia, asunto-osakeyhtiöitä ja isännöitsijöitä. Toinen merkittävä digitalisointihanke on Real-Time Economy, jonka tavoitteena on siirtää pk-yritykset reaaliaikaisiin taloushallinnon ratkaisuihin. Kolmantena esimerkkinä nostan esille kansallisen palveluväylän käyttöönoton, joka tukee vahvasti kahta edellä mainittua hanketta. Palveluväylän kautta viime kädessä kaikki yhteiskunnan merkittävät palvelut olisivat kansalaisten käytettävissä verkkopalveluiden kautta. Kaikki nämä hankkeet tukevat finanssitoimijoiden kilpailukykyä ja niihin liittyy olennaisena osana sähköinen tunnistautuminen ja sen edelleen kehittäminen.

Digitalisaatio ei ole mikään taikasana, joka automaattisesti pienentää kustannuksia ja helpottaa palvelujen käytettävyyttä. Uudistuksia toteutettaessa pitää ensisijaisesti ajatella palvelujen käyttäjiä. Asiakaskokemus ratkaisee sen, kuinka paljon palvelua tullaan käyttämään.

Muutoksia toteutetaan päättäjien myötävaikutuksella ja toimialan ennakkoluulottomalla asenteella

Vaaliohjelmissaan puolueet ovat kilvan esittäneet, kuinka digitalisoinnin avulla lisäämme tuottavuutta yhteiskunnan eri alueilla. Tämä ei kuitenkaan onnistu valtiovallan julistuksilla, vaan antamalla markkinoiden hoitaa ratkaisut markkinaehtoisesti valtionvallan asettaessa reunaehdot ja kannustamalla innovatiivisiin ratkaisuihin. Suomesta löytyy huipputason ICT-osaajia, palvelumuotoilijoita ja käyttöliittymäsuunnittelijoita toteuttamaan uusia sähköisiä palveluratkaisuja meidän kaikkien käyttöön.

Suomesta löytyy huipputason ICT-osaajia, palvelumuotoilijoita ja käyttöliittymäsuunnittelijoita toteuttamaan uusia sähköisiä palveluratkaisuja meidän kaikkien käyttöön.

Finanssitoimijat ovat omalta osaltaan toteuttaneetkin kustannuksia alentavia ratkaisuja muun muassa ulkoistamalla tietojärjestelmiään ICT-palveluja tarjoaville toimijoille. Seuraava vaihe olisi liiketoiminnan tukitoimintojen keskittäminen ja ulkoistaminen niihin erikoistuneille palvelutoimittajille.

Seuraava vaihe olisi liiketoiminnan tukitoimintojen keskittäminen ja ulkoistaminen niihin erikoistuneille palvelutoimittajille.

Finanssisektori on vahvasti säännelty toimiala. Monet toiminnot ovat sellaisia, että kaikkien toimijoiden on tehtävä ne täsmälleen samalla tavalla. Tässä piilee myös mahdollisuus. Automatisointi ja standardisointi tuovat kustannushyötyä ja toimintavarmuutta esimerkiksi arvopaperikaupan selvitys- ja säilytystapahtumien käsittelyyn ja niihin liittyvään raportointiin. Samaa voidaan soveltaa myös muihin liiketoimintoja tukeviin toimintoihin. Kustannustehokkuus perustuu suuruuden ekonomiaan ja teollisiin standardisoituihin toimintatapoihin.

Muutokset mahdollistuvat digitalisoinnin myötä ja onnistuvat vain sekä poliittisten päättäjien myötävaikutuksella että toimialan ennakkoluulottomalla asenteella tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö päättäjiltä löydy tahtotilaa, koska edut ovat kiistattomat. Kotimaisen finanssisektorin paraneva kilpailukyky hyödyttää koko kansantaloutta.

Kotimaisen finanssisektorin paraneva kilpailukyky hyödyttää koko kansantaloutta.

 

finanssiala   digitalisaatio




Heikki Sirve | Johtaja

Heikki Sirve | Johtaja

Heikki vetää Digialla finanssialan palveluliiketoimintaa. Hänellä on pitkä kokemus finanssipalvelujen parissa pankin varainhoidosta arvopaperivälitykseen ja pörssistä finanssijärjestelmien ulkoistusliiketoimintaan. Seurattuaan vuosia alan trendejä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti Heikki uskoo, että aika on Suomessakin kypsä Euroopan finanssimarkkinoilta tutulle tukipalvelujen ulkoistustoiminnalle. Pitkä kokemus on vakuuttanut Heikin siitä, että tukitoimintojen automatisointi, standardisointi ja prosessien yhtenäistäminen tuovat parhaat tulokset niin asiakkaalle kuin palvelutoimittajalle. Heikin harrastuksia ovat muun muassa sulkapallo ja kirjallisuus, joihin molempiin sopii Heikin motto ”Think big, act small, move fast”.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube