Tekninen velka - organisaatiosi pahin myrkky

Tekninen velka ei hidasta vain digitalisaatiota, vaan pahimmassa tapauksessa syö myös organisaatiota sisältä päin.

tekninen velka-1.jpgMarraskuun alussa kirjoitin teknisestä velasta yleisellä tasolla väittäen sen olevan digitalisaation suurin jarru. Pyrin kirjoituksessani selittämään yksinkertaisesti mistä teknisessä velassa on kyse.

Kaksi päivää blogin ilmestymisen jälkeen Systeemityöyhdistys Sytyke ry palkitsi Jaana Lehojärven kandidaatintyön Tekninen velka hallinnoinnin näkökulmasta – tunnusta, tunnista ja rajoita vuoden 2016 Vaikuttavimpana opinnäytetyönä.

Tutkielmassaan myös Jaana totesi, että hallitsematon tekninen velka hidastaa digitaalisen yhteiskunnan muodostumista. Tutkielmassaan Jaana käy läpi teknisen velan tunnistamista, laskentaa, mittaamista ja hallintaa tieteellisestä näkökulmasta. Tuohon erinomaiseen tutkielmaan voi käydä tutustumassa täällä.

Tässä blogissa pyrin tarjoamaan hiukan toisenlaisen tavan tunnistaa ja mitata teknistä velkaa. Pyrin selittämään, miksi hallitsematon tekninen velka on kaikkein pahinta mahdollista myrkkyä tuotekehityksellesi ja miksi se tuhoaa organisaatiosi sisältäpäin.

Tekninen velka ei ole vain ”teknistä”

Teknisessä velassa on yksi ulottuvuus ja seuraus, joka tieteellisessä tutkimuksessa on jätetty hyvin vähäiselle huomiolle, nimittäin tiimin ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Alla esitän joitakin kysymyksiä teknisen velan tunnistamiseksi:

  • Onko olemassa jokin hanke tai jokin osio kehitettävässä järjestelmässä, jonka parissa kukaan ei halua työskennellä?
  • Onko jonkun hankkeen kohdalla suuri työntekijöiden vaihtuvuus tai paljon sairaspoissaoloja?
  • Onko jonkun hankkeen tiimissä toistuvasti suurta muutosvastarintaa tai yleistä nurinaa?

Toisin kuin monesti saatetaan luulla, IT-alan ohjelmistotuotannon ammattilaiset lähtökohtaisesti haluavat tehdä työnsä hyvin. He haluavat tuottaa hyviä palveluita, joista olla ylpeitä ja joita voi häpeilemättä esitellä kollegoille.

Kukaan alan ammattilainen ei mielellään hakeudu projektiin, joka sisältää runsaasti teknistä velkaa.

Hallitsematon tekninen velka, jossa jokaisen pienenkin yksinkertaisen toiminnallisuuden lisääminen on työläs operaatio, ei ole kenellekään palkitsevaa. Jos alan ammattilainen joutuu joka päivä työssään keksimään asiakkaalle/kollegoilleen/johtajilleen selityksiä sille, miksi yksinkertaisen hakutoiminnallisuuden toteutus tietokannasta kestää kaksi päivää tai miksi tuotantoasennukset aiheuttavat aina kahden tunnin käyttökatkon, turhautuu hän pitkän ajan kuluessa helposti irtisanoutumisen partaalle.

Kukaan alan ammattilainen ei mielellään hakeudu projektiin, joka sisältää runsaasti teknistä velkaa. Ihmiset, jotka tällaisen parissa joutuvat työskentelemään, ovat usein hyvin turhautuneita ja tämä turhautuneisuus näkyy sosiaalisessa kanssakäymisessä työpaikalla. Nämä ihmiset ovat usein hyvin negatiivisia, eivät vain tiimin sisällä, vaan myös muun työympäristön suuntaan, varsinkin, jos organisaatiossa on hankkeita, joissa tekninen velka on minimissään. Nämä ihmiset etsivät syyllisiä muualta kuin peilistä ja kaivautuvat poteroihin varmistaen viimeiseen asti, että ohjelmiston jatkuvat viat eivät johdu heistä. Omista poteroistaan ei tällöin tarjota apua, varsinkaan jos avun kohde sisältää vielä enemmän teknistä velkaa kuin mitä omasta poterosta löytyy.

On ensiarvoisen tärkeää, että tekninen velka tunnistetaan, sitä mitataan ja sitä maksetaan säännöllisesti takaisin.

Tekninen velka aiheuttaa siis väistämättä suurta vaihtuvuutta ja pidemmällä aikavälillä maineen menetystä aiheuttaen vaikeuksia rekrytoida tai hankkia alan huippuosaajia hankkeisiin. Nekin uudet asiantuntijat, jotka hankkeeseen saadaan, on entistä vaikeampi saada tuottaviksi liian kompleksisen teknisen ympäristön vuoksi.

Hallitsematon tekninen velka ei siis vain jarruta digitalisaatiota koronmaksun takia, vaan luo myös ylimääräisiä kustannuksia henkilöstökuluihin vaihtuvuuden ja pitkien perehdytyksien takia. Se ei vain jarruta digitalisaatiotasi, se tuhoaa organisaatiosi sisältäpäin. On siis ensiarvoisen tärkeää, että tekninen velka tunnistetaan, sitä mitataan ja sitä maksetaan säännöllisesti takaisin.

Seuraavassa blogissani teknisestä velasta pureudun hyväksi havaittuihin teknisen velan mittareihin ja konkreettisiin toimenpiteisiin kuinka teknistä velkaa ohjelmistokehityksessä tulisi hallita.

Kuuntele webinaari!

digitalisaatio




Tero Niemistö | Tiimiesimies, teknologia-johtaja

Tero Niemistö | Tiimiesimies, teknologia-johtaja

Tero on ”managerisoitunut” pitkän linjan arkkitehti. Noin 14 teknisen vuoden jälkeen Tero siirtyi esimiesrooliin tahtonaan johtaa alan huippuasiantuntijoita kuten itseään haluaa johdettavan. ”Esimiehen tärkein tehtävä on mahdollistaa alaistensa onnistuminen”, Tero sanoo. Teron johtamisfilosofiassa esimies ei ole perinteisen hierarkisen mallin mukaisesti joukkojen yläpuolella vaan tukee heidän päivittäistä työtä alhaalta. Hän haluaa olla läsnä ja kiinnostunut alaistensa arjesta sekä tukea heitä sparraamalla ja valmentamalla niin usein kuin mahdollista. Kun Tero laittaa ns. haalarit päälle ja kädet saveen, niin hänet löytää usein julistamassa DevOps-kulttuurin ilosanomaa ja rakentamassa sovelluskehityshankkeisiin täysin automatisoitua jatkuvan julkaisun putkea.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube