Turhia kustannuksia ja ylenkatsetta käyttäjiltä? Vältä riskit uusien IoT-palveluiden kehittämisessä

Kustannukset, joita uusien palveluiden kehittämiseen liittyy, ovat yksi merkittävä hidaste IoT-palveluiden yleistymiselle. Kukapa rohkenisi sijoittaa uusiin palveluihin ilman varmaa tietoa niiden tuottavuudesta? Riskejä ei voi kokonaan välttää, mutta ne voi minimoida.

shutterstock_295067060.jpgTeollisuudessa tyypillisiä ensimmäisiä IoT-ratkaisujen käyttökohteita ovat esimerkiksi tehtaan koneiden seuranta ja valvonta. Verkotetaan siis aiemmin "tyhmät" koneet ja tuotantoprosessit älykkäiksi. Sen sijaan, että odotettaisiin koneiden hajoamista, niitä mitataan ja valvotaan IoT -ratkaisun avulla niin, että ongelmat havaitaan ennakoivasti.

Aiemmassa blogissani kerroin, kuinka tällainen sensoritiedon keruu ja analytiikka kannattaa hoitaa joustavien pilvialustojen avulla. Joustavuus mahdollistaa palveluiden kannattavuuden tuotteen koko elinkaaren ajan. Kun palvelua vasta käynnistellään, ei pilvialustasta käytetä kuin vähän laskenta- ja tallennustilaa, ja kun loppuasiakkaita kertyy enemmän, käytetään pilvialustasta vain sen verran resursseja kuin kulloinkin tarvitaan.

Käyttökustannuksien hallinta on vain yksi osa teolliseen internetiin liittyvästä kannattavuudesta. Merkittävä kustannus teollisen internetin kustannuksista syntyy palveluiden kehityksestä, mikä osaltaan voi hidastaan IoT-ratkaisujen käyttöönottoa. Kukapa haluaisi sijoittaa suuria summia rahaa ilman varmaa tietoa, että käyttöönotettu digitaalinen palvelu tuottaa?

Olemme pyrkineet helpottamaan palvelukehityksen käynnistämistä luomalla selkeän roadmapin siihen, miten IoT:n avulla toteutettavat uudet, digitalisoitavat palvelut saadaan kehitettyä mahdollisimman riskittömästi.

IoT Roadmap

Vaihe 1) Konsepti ja käyttäjäkartoitus

Ensimmäisen vaiheen aikana luodaan palvelu ja suoritetaan loppuasiakkaille käyttäjäkartoitus, minkä tarkoituksena on varmistaa, että luotavalle palvelulle löytyy kysyntää. Mitä aikaisemmin saamme palautetta oikeilta asiakkailta, sitä nopeammin pystymme yhdessä korjaamaan kehityksen suuntaa. Kalenteriaikaa ensimmäinen vaihe yleensä vie noin 2 viikkoa.

Vaihe 2) Pilottiprojekti

Toisessa vaiheessa toteutetaan itse ratkaisu valituilla ominaisuuksilla. Pilottiprojektin tarkoitus on luoda ensimmäinen pieni palvelu, millä testataan loppuasiakkaiden kiinnostusta. Pilottiprojektin tuotantoon vienti vaatii aikaa noin 3-8 viikkoa. (Keskiarvomme tällä hetkellä 4 viikkoa).

Vaihe 3) Ensimmäinen tuotantoversio

Loppuasiakkailta opittujen asioiden perusteella pilottitoteutusta korjataan ja se viedään tuotantoon. Viimeistään tässä vaiheessa toteutettu palvelu alkaa maksamaan itseään takaisin. Tosin usein asiakkaamme ovat käyttäneet jo pilottiprojektia myynnin työvälineenä, ja siten pilottiprojekti on jo alkanut tuoda asiakkaillemme liikevaihtoa. Ensimmäiseen tuotantoversioon olemme yleensä varanneet kalenteriaikaa 1-3 kk.

Vaihe 4) Jatkuva kehitys

Ensimmäisen tuotantoversion jälkeen suosittelemme jatkuvaa hallittua kehitystä, missä palvelua parannetaan jatkuvasti liiketoiminnalta ja loppuasiakkailta saatavilla vaatimuksilla. Jatkuvakehitys mahdollistaa aiempien vaiheiden mukaisesti projektin riskien ja kulujen hallinnan ja budjetoinnin suhteessa palvelun tuottamaan lisäarvoon ja liikevaihtoon.

Mitä olemme oppineet?

Tällä mallilla uusi IoT-palvelu voidaan käytännössä toteuttaa tyhjältä pöydältä tuotantokelpoiseksi 3-4kk aikana. Saamamme palautteen perusteella asiakkaamme ovat tykänneet nopeasta ja kustannustehokkaasta tavasta lähestyä asiaa, missä jokainen vaihe on selkeästi hinnoiteltu, ja asiakas tietää aina mitä tulee saamaan.

Myös asiakkaamme riskit eri vaiheissa on minimoitu niin pitkälle kuin mahdollista – palvelun käyttöönottoa myöten. Jos palveluiden käyttöönottoon ja houkuttelevuuteen liittyviä riskejä ei huomioida, tuloksena on toteutuksia, joita asiakkaidemme loppuasiakkaat eivät haluakaan käyttää, vaikka toteutettu palvelu olisikin teknisesti onnistunut. Suosittelemmekin asiakkaillemme palvelun työstämistä palvelumuotoilun ammattilaisten kanssa alusta lähtien.

 

  Digia on mukana Internet of Things 2016 -tapahtumassa 19.-20.4. Lue lisää >>  

 

IoT




Pasi Lantiainen | Ratkaisuarkkitehti

Pasi Lantiainen | Ratkaisuarkkitehti

Pasi Lantiainen on kokenut ratkaisuarkkitehti, jonka suhde IT-alaan on kestänyt jo 15 vuotta. Isot ja haastavat asiakashankkeet eivät Pasia paljon hetkauta, etenkin jos ne sattuvat liittymään globaalien ratkaisujen suunnitteluun. Pasi on omimmillaan projektien suunnittelu- ja toteutusvaiheissa, joissa uusia ratkaisuja sorvataan asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. Tämä on vain luonnollista, sillä Pasilla on sisäinen palo uutta teknologiaa ja sen soveltamismahdollisuuksia kohtaan. Erityisen intohimoisesti hän suhtautuu teollisuuden ja esineiden internetin mahdollistamiin uusiin digitaalisiin palveluihin ja liiketoimintamalleihin. Vapaa-ajallaan Pasi suhtautuu lähes yhtä innokkaasti valokuvaamiseen ja moottoripyöräilyyn.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube