Digiarjessa-blogi

AWS, Azure vai Google Cloud? Katsaus pilvipalveluiden eroihin

Digia Oyj20. syyskuuta 2018

Mitä eroa on Amazon Web Servicellä, Azurella ja Google Cloudilla? Lue katsauksemme pilvipalveluiden eroihin.

pilvipalveluiden-erot

AWS, Azure vai Cloud? Amazon, Microsoft vai Google? Rahat vai kolmipyörä? Kahta ensimmäistä kysymystä pohtii päivittäin moni, joka harkitsee palvelun kehittämistä tai siirtämistä pilvipalveluun. Pilvialustojen erot tuntuvat äkkiseltään pieniltä eikä selkeää voittajaa ole helppo julistaa oikeastaan millään mittapuulla. Tässä blogissa teemme kevyen vertailun kolmen palveluntarjoajan välillä.

Mitä eroa suosituimmilla pilvipalveluilla on?

AWS:n, Azuren ja Google Cloudin markkinointimateriaaleja selatessa huomaa äkkiä, että kaikkien kolmen palvelutarjonta on hyvin samankaltainen. Paperilla palvelujen väliltä eroja saa kaivaa oikein suurennuslasilla. Kaikki kolme rakentuvat samoista peruspalikoista, jotka toimivat suunnilleen samalla tavalla. Myöskin hinnoittelunsa puolesta palvelut ovat hyvin samankaltaisia. Eroja kuitenkin alkaa löytyä, kun ympäristöjä tarkastelee kehittäjän ja käytännön näkökulmasta.

Azure on leimallisesti Microsoftin tuote sikäli, että se on äärimmäisen pitkälti integroitu Microsoftin omiin kehitystyökaluihin. Monet Azuren oppaat ja materiaalit on esimerkiksi kirjoitettu siitä lähtökohdasta, että kehittäjä käyttää Microsoftin Visual Studiota. Azuren kanssa voi toki työskennellä millä tahansa muullakin kehitysympäristöllä, mutta tämä seikka on hyvä huomioida, kun lähdetään pohtimaan, mille alustalle palvelua haluaa rakentaa.

Mikäli yritys nojaa jo entuudestaan vahvasti Microsoftin palveluihin, Azure tuntuu itsestään selvältä vaihtoehdolta pilvipalveluvalinnaksi. AWS:n tai Google Cloudin valinta tällaisessa tilanteessa tuntuu järkevältä ainoastaan, jos Microsoft on hintakilpailussa häviöllä, ja siinäkin tapauksessa integrointiin käytetyt työtunnit saattavat syödä säästön nopeasti.

Hinta onkin monelle pilvipalveluun siirtymistä kaavailevalle tärkeä kysymys. Amazonin AWS on edelleen 52 prosentin markkinaosuudellaan maailman suurin pilvipalvelujen tarjoaja, mutta joutuu olemaan jatkuvasti varpaillaan Microsoftin ja Googlen kiriessä takamatkaa.

Kiivas kilpailutilanne on käyttäjille edullinen, sillä yhdelläkään palveluista ei ole varaa pitää hintojaan merkittävästi kilpailijaa korkeammalla. Kaikilla kolmella palveluntarjoajalla vähäliikenteisen verkkopalvelun pyörittäminen onnistuu erittäin edullisesti. Amazonilla, Azurella ja Googlella myös täysin ilmaiseksi toimiminen onnistuu avokätisten free tier -tarjousten ansiosta. Hinnoittelu lähtee siis oikeastaan nollasta.

Onko palvelinkeskusten sijainnilla väliä?

Pilvipalvelujen kilpailu ei koske ainoastaan hintoja. Palvelut luonnollisesti nokittelevat keskenään myös ominaisuuksiensa, tukensa, integroitavuutensa ja toimintavarmuutensa saralla. Eri palveluiden tuesta tai toimintavarmuudesta onkin vaikea löytää moitteen sanaa, vaikka Microsoft tekikin taannoin kyseenalaisen ratkaisun sisällyttäessään raakilemaisen Azure Container Servicensä (ACS) stable-julkaisuun. Sen sittemmin korvannut Azure Kubernetes Service on toivottavasti jo paljon parempi.

Jollekin pilvipalvelujen datakeskusten maantieteellinen sijainti voi olla merkittävä tekijä. Ainoastaan Googlella on tällä hetkellä palvelinkeskus Suomessa. Amazon on avaamassa pian omaa keskustaan Ruotsiin, Microsoftilla lähimmät keskukset puolestaan sijaitsevat Norjassa. Pilvipalveluun siirtymistä harkitsevan kannattaakin ottaa selvää, koskevatko omaa dataa jotkin erityissäännökset: pitääkö datan pysyä Suomessa vai riittääkö, että se säilyy EU-alueella? Jos tarvitsee Suomen rajojen sisällä olevaa toimijaa, niin siinä tapauksessa Google Cloud on Haminan keskuksellaan hyvä valinta.

Datakeskusta valitessa kannattaa myös huomioida, että kun palveluntarjoajat avaavat uusia palvelinkeskuksia, kaikki pilvipalveluiden ominaisuudet eivät välttämättä ole välittömästi saatavilla. Esimerkiksi AWS:n joulukuussa 2017 avatun Pariisin palvelinkeskuksen toiminnallisuudessa on vielä toistaiseksi joitain eroja ja puutteita vanhempiin keskuksiin nähden. 

Miltä pilvipalveluiden tulevaisuus näyttää?

Amazon on ollut tähän asti pilvipalveluiden pioneeri innovaatioillaan, mutta Microsoft ja Google ovat tässä vaiheessa saapuneet samalle viivalle ominaisuuksiensa kirjon suhteen. Google on onnistunut viime aikoina nostamaan profiiliaan tekemällä markkinoiden suosituimman container-orkestrointialustan Kubernetesin.

Palvelujen suunnittelun ajattelutapa tuntuukin nyt liikkuvan container-pohjaisuuteen ja mikropalveluajatteluun. Amazon toi aikoinaan markkinoille ensimmäisen container-alustan, mutta Kubernetes näyttää tosiaan selvältä voittajalta. Se hälventää pilvipalvelujen eroja entisestään, sillä Kubernetes mahdollistaa palvelujen entistä helpomman siirtämisen pilvialustalta toiselle.

Mikropalvelumallilla tarkoitetaan sitä, että suurempi verkkopalvelukokonaisuus pilkotaan pienemmiksi omatoimisiksi moduuleiksi. Palveluja hajauttamalla palvelun eri osioiden itsenäinen kehittäminen helpottuu. Esimerkiksi vaikkapa tilinhallinta saattaa muodostaa oman mikropalvelunsa.

Toinen edelleen nouseva trendi on serverless-arkkitehtuuri, jossa pilvipalveluilta ostetaan yksittäisten virtuaalipalvelimien sijaan laskentatehoa ja kapasiteettia. Serverless-mallin tärkeimmät edut ovat alhaisemmat kustannukset ja ylläpitotarpeen puuttuminen. Haittapuoliin kuuluu se, että palvelun testaus alusta loppuun asti on hankalaa.

Pilvipalvelualusta valitaan palvelun tarpeiden mukaan

Viime kädessä pilvipalveluiden erot ovat siis varsin marginaaliset, mutta valinta kannattaa tehdä yhdessä asiaan perehtyneen kumppanin kanssa. Näin valitset sopivan pilvipalvelualustan tarpeesi ja järjestelmäympäristösi näkökulmasta.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!


pilvipalvelut


Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi