Oispa digiä: Digitalisaatio ja data auttavat ruoantuottajia toimimaan vastuullisemmin kaikkien hyväksi

digitalisaatio total experience Oispa digiä

Oispa-Digia_HKScan3

Digitalisaatio mahdollistaa HKScanilla tuottajatilojen seurannan, ympäristöystävällisyyden ja eläinten hyvinvoinnin osana läpinäkyvää ruokatuotantoketjua. Kerättyä dataa jaetaan avoimesti myös kuluttajille.

Digian Oispa digiä -podcastin ensimmäiseen jaksoon saimme vieraaksi HKScanin alkutuotannon strategisen kehityksen johtajan Ulf Jahnssonin. Ulfin kanssa jaksossa keskusteltiin alkutuotannon nykytilanteesta sekä digitalisaation mahdollisuuksista alkutuotannon tehostamisessa. Podcast-jakson pääset kuuntelemaan täällä.

Läpinäkyvyyttä koko ruokaketjuun datalla

Kotimaisen ruokatuotannon parissa eletään kriisin hetkiä – sota Ukrainassa on nostanut viljan ja rehun hintaa, sillä Ukraina on maailman kolmanneksi suurin viljan viejä. Tilannetta ei auta se, että maailman toiseksi suurin viljan viejä on Venäjä. Sota ja epävarmuus ovat kasvattaneet kotimaisen huoltovarmuuden merkitystä entisestään. 

”Kuluttajat alkavat ymmärtää, että suomalaisella alkutuotannolla on erittäin suuri merkitys sille, että kaikille riittää ruokaa,” sanoo Ulf Jahnsson, HKScanin alkutuotannon strategisen kehityksen johtaja. Hänen uransa aikana näin pahaa tilannetta ei tuottajapuolella ole nähty koskaan.

HKScanilla on 7 000 sopimustuottajaa ympäri Eurooppaa. Liikevaihto kipuaa vuosittain noin 1,8 miljardiin. Kuluttajalle toiminnan laajuudella ei ole merkitystä, vaan ruoassa tärkeintä on sen maku ja hinta. Ulfin mukaan ruoan pitää maistua herkulliselle myös korvien välissä.

”Näen, että digitalisaatiolla on iso merkitys meidänkin liiketoiminnassamme. Ruoan täytyy maistua hyvältä myös korvien välissä. Digitalisaation avulla voimme tuoda läpinäkyväksi koko ruoan tuotantoketjun.”

– Ulf Jahnsson, HKScan

Digitalisaatio mahdollistaa taustatiedon valottamisen myös kuluttajille, joita kiinnostavat erityisesti ilmastoasiat, eläinten hyvinvointi, biodiversiteetti ja rehevöitymisen ennaltaehkäisy. Kun näitä mitataan digitaalisesti, niistä kertynyt data on mahdollista viedä kuluttajalle esimerkiksi lisäämällä haluttuja tietoja ruokapakkauksiin. 

On muistettava, että pelkät luvut paketin kyljessä eivät välttämättä kerro kuluttajalle paljoakaan, joten on myös luotava uusia tapoja kehittää kommunikaatiota tuottajan ja kuluttajan välillä. Kun molemmat osapuolet ymmärtävät, mistä datassa on oikeasti kyse, päästään avoimuuden ja läpinäkyvyyden tavoitteisiin.

Läpinäkyvyyden lisäksi digitalisaatiolla voidaan parantaa eläinten hyvinvoinnin seurantaa. HKScanilla on muun muassa pilotoitu tekoälyn käyttöä broilerihalleissa osana lintujen hyvinvoinnin seuraamista.

Ulfin mukaan tekoälyn tulevaisuus ja rooli maataloudessa tulee vielä tarkentumaan. Ihminen on edelleen paras silmä seuraamaan eläinten hyvinvointia, mutta tekoälyllä ohjatuilla kameroilla on mahdollisuus lisätä havaintokykyä, esimerkiksi yöaikaan tapahtuvaan seurantaan.

Maataloudesta, ja erityisesti lihan tuotannosta, ei voida puhua ilman ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita. HKScan tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2040 mennessä. Vastuullisuus on otettu kaiken perustaksi, jonka pohjalle koko tuotanto ja strategia rakennetaan. 

Kun vuosituotanto on 400 miljoonaa kiloa lihaa, sen ympäristöpäästöt ovat suuret. Noin 95 prosenttia HKScanin 2,3 megatonnin hiilipäästöistä tulee alkutuotannosta, erityisesti peltoviljelystä. Sen hallitsemiseksi HKScan työskentelee digitalisaation ja datan avulla.

”Alkutuotannon merkitys on iso, liittyen myös ilmastoasioihin.”

– Ulf Jahnsson, HKScan

Agrofood Ecosystem hyödyttää tuottajia ja kuluttajia

HKScanilla on oma digitaalinen Agrofood Ecosystem -projekti, jonka tavoitteena on kehittää yhdessä maanviljelijöiden ja tuottajien kanssa uusia menetelmiä hiilijalanjäljen, eläinten hyvinvoinnin, rehevöitymisen ja biodiversiteetin parantamiseksi. Näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan ja tarkkaillaan digitaalisesti. Kerätty data annetaan myös kuluttajien käyttöön, esimerkiksi aiemmin mainituilla pakkausselosteilla. Yksi projektin tärkeimmistä strategisista yhteistyökumppaneista on Ilmatieteenlaitos.

Toimenpiteitä seuraamalla selvitetään, mitkä niistä toimivat. Kun toimivia toimenpiteitä skaalataan suuremmalle tuottajaverkolle, niiden vaikuttavuus kasvaa. Joissain tapauksissa positiivinen muutos voi olla nopeaakin. Läpinäkyvyys tuottaa myös uutta tietoa ja dataa, jonka avulla tuottajat voivat kehittää oman maatilansa tuottavuutta. Pilottitiloja on tällä hetkellä Suomessa ja Ruotsissa yhteensä noin 80 kappaletta.

Vaikka ruokatuotanto on matalan katteen tiukka ala, Ulfin mielestä kansallinen huoltovarmuus ja maaseudun elinvoimaisuus ovat tärkeitä, jotta suomalaisella kuluttajalla on jatkossakin ruokaa pöydässä. Digitalisaatio auttaa mittaamaan, mitkä toimenpiteet pitävät ruoan alkutuotannon toimivana ja hyvinvoivana nyt ja jatkossa. 

Kuuntele lisää Ulfin ajatuksia Oispa digiä -podcastista:

New call-to-action


digitalisaatio   total experience   Oispa digiä

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi