Palvelusetelin hyödyt ovat kiistattomat – miksi niiden käyttöaste on edelleen Suomessa niin pieni? Liian raskas hallinto on yksi syy, hyödynnettävän tiedon puute toinen. PSOP-järjestelmä mahdollistaa helpon hallinnointimallin. Isossa kuvassa säästöä syntyy, kun järjestelmän kautta saatava tieto mahdollistaa sote-palvelujen suunnitelmallisen johtamisen.
Asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy, pienyrittäjyys lisääntyy, kunta säästää merkittävästi – palvelusetelijärjestelmän hyödyt ovat kiistattomat kaikille osapuolille. Niiden hyödyt osana sosiaali-ja terveyspalveluja tunnustetaan hallitusohjelmassa asti.
Miksi monesti hyvä idea saa kaikkien hyväksynnän, mutta toteutus ei lähde lentoon? Puuttuuko meiltä toiminnan sankareita, vai mistä on kyse?
Yksi ongelma on ollut palvelusetelien käyttöön liittyvä raskas hallinnointi. Siihen kunnat ovat nyt vastanneet luomalla PSOP-järjestelmän, jonka hyödyt toiminnan virtaviivaistamisessa ovat selkeät. Edelläkävijäkunnissa toiminta on tehostunut jopa 80 prosenttia.
Parhaista oletuksista perusteltuun tietoon
Osa ongelmaa on ollut työkalujen puute palveluntuotannon johtamiseen. Esimerkiksi käy palvelusetelin arvon määrittäminen: Jos se on liian korkea, säästöjä ei synny, ja jos taas se on liian alhainen, eivät asiakkaat käytä palveluseteleitä. Tämän kriittisen päätöksen tueksi on usein liian vähän tietoa saatavilla.
Jos palvelusetelin arvo on liian korkea, säästöjä ei synny. Jos se on liian alhainen, asiakkaat eivät käytä palveluseteleitä.
Tietojärjestelmä avaa palveluihin uudenlaisen näkyvyyden. Mitä laajemmin palvelusetelijärjestelmää käytetään, sitä enemmän sen kautta saadaan tietoa. Tiedon avulla voidaan johtaa menestyksekkäämmin.
Järjestelmästä tuotetun tiedon avulla voidaan muun muassa seurata:
- palvelujen toteutumista: myönnetyt palvelusetelit vs. toteutettu palvelu
- palvelusetelin arvon osuutta tuottajien keskimääräisestä hinnasta
- palvelutuottajien toimintaa: hintavertailut ja yksittäisten palveluntuottajien tapahtumakirjausten sekä laskutuksen oikeellisuuden tarkistaminen
Yhdistämällä kunnan muuta tietoa palvelusetelijärjestelmän tietoon saadaan jo hyvin monipuolinen kuva palveluntuottamisen kentästä päätöksenteon tueksi. Kiinnostavaa tietoa lienee esimerkiksi:
- palveluntuottamistapojen (oma tuotanto, palvelusetelit, ostopalvelut) määrien ja hintojen vertailu
- alueelliset vertailut kunnan eri osien välillä
- pk-yritysten osuus palveluntuottajista, vaikutukset kunnan elinvoimaisuuteen
- palveluiden saatavuuden analysointi
Olisiko PSOP-järjestelmästä mahdollistajaksi? Tieto ei lisää tuskaa, vaan säästöjä!
Suomen Yrittäjät julkaisivat tänä syksynä käyttötilastoja palvelusetelien käytöstä kunnissa. Selvityksen mukaan 30 asukasluvultaan suurinta kuntaa kyllä käyttävät palveluseteliä, mutta käyttömäärät ovat kuitenkin jääneet vähäiseksi. Kuntaliiton mukaan vuonna 2013 palvelusetelien arvo koko maassa oli noin puoli prosenttia sote-menoista ja näissä Yrittäjien selvitykseen osallistuneissa kunnissa parhaimmillaankin vain muutaman prosentin luokkaa.
Kunnat raportoivat, että palvelusetelillä tuotettu palvelu on selkeästi edullisempi kuin oma tuotanto. Silti niiden osuus sote-menoista oli vuonna 2013 koko maassa puolen prosentin luokkaa.
Kunnat kuitenkin raportoivat, että palvelusetelillä tuotettu palvelu on selkeästi edullisempaa kuin oma tuotanto. Samaisessa selvityksessä keskimääräisen säästön todetaan olevan 20 prosenttia verrattuna omaan tuotantoon.
Palvelusetelit ovat aina kunnan palveluja tukeva palvelumuoto, ei ainoa vaihtoehto. Silti niiden osuus on hyvin vähäinen verrattuna siihen, että palvelusetelien käytön mahdollistava laki on tullut voimaan jo vuonna 2009.
Olisiko PSOP-järjestelmästä mahdollistajaksi? Kyllä olisi. Järjestelmä sekä keventää hallintoa että tuo tarvittavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Kärjistäen voi sanoa, että voittaja ei tällä kertaa ole toimintaelokuvan sankari vaan tieteiselokuvan tilastonörtti. Tieto ei lisää tuskaa, vaan säästöjä!
Vallitsevassa taloustilanteessa tuottavuusloikkakisa on kaikille kuntatoimijoille pakollinen. Siinä kisassa ne, jotka osaavat parhaiten hyödyntää tietoa, pääsevät palkintosijoille.
Tiedon avulla voidaan johtaa menestyksekkäämmin. Voittaja ei ole toimintaelokuvan sankari vaan tieteiselokuvan tilastonörtti.
