Skip to content

Oispa digiä: Koko kansan digitalisaatio

Verohallinnon ensimmäiset digitaaliset loikat otettiin verokortin muodossa vuonna 1989 ennen kuin digitaalisuutta terminä oli edes olemassa. Esitäytetystä veroilmoituksesta ja digitaalisesta OmaVeron verokortista ollaan digiloikkaamassa automatisoituun verokorttihakemukseen lähitulevaisuudessa.

Digian Oispa digiä-podcastin vieraana digitalisaatiosta on puhumassa Verohallinnon tietohallintojohtaja Saku Airosmaa. Airosmaa vetää yhtä verohallinnon kolmesta pääyksiköstä. Digitalisaatio, lainsäädäntö, tuotehallinta ja palvelut kulkevat Verohallinnossa yhtenä yhdistyneenä rintamana.

Podcast-jakson pääset kuuntelemaan täällä.

Tunnetuin Verohallinnon digitalisista tuotteista on OmaVero. Palveluita tarjotaan tavallisen kansan lisäksi yrityksille ja Verohallinnon sisäisille toimijoille. Vaikka digitalisaatiota on paljon, ei Verohallinnolla ole erillistä IT-organisaatiota, eikä heillä puhuta myöskään erillisestä IT-strategiasta.

”Verohallinto on sen verran pitkällä digitalisaatiossa, että meillä oikeastaan lähes kaikki, mitä me tehdään, osuu IT:seen. Meidän automaatioasteet on suuria; maksuliikenteen puolella ollaan 98 prosentissa, ja henkilöverotuksenkin puolella pitkälle yli kahdensankymmenen, eli erittäin suuri osa tapahtuu automaatiossa digitalisoidusti,” Airosmaa kertoo.

 Lue myös asiakastarinamme: Verohallinnon suurhankkeesta syntyi tulorekisteri, joka on keskeinen järjestelmä Suomen digitalisaatiossa


Verokortin hakuprosessi automaattiseksi muutaman vuoden päästä

Verokorteista yli 70 prosenttia tehdään OmaVeron kautta, mutta iso kysymys on, että miksi verokortin hakemista tarvitsee tehdä yhtään missään? Voitaisiinko poistaa vuosittaisen verokorttiprosessin 2 miljoonaa verokorttipyyntöä automatisoimalla koko prosessi kokonaan? Vaikka veroprosentti ja tulotiedot ovat triviaaleja kysymyksiä, asiaa ollaan edistämässä Verohallinnossa paraikaa lainsäädännön sallimissa rajoissa.

Verokortin digitaalinen uudistus tehtäisiin viranomaisaloitteisesti Tulorekisterin avulla. Tulorekisteristä voitaisiin tarkastaa automaattisesti, että joku onkin saanut enemmän palkkaa kuin aiemmin. Asiasta lähtisi Verohallinnolta kansalaiselle automaattinen tekstiviesti, että jos jatketaan nykyisellä verokortilla, loppuvuodesta tulee mätkyt, mutta, jos sinulle sopii, me voisimme Verohallinnossa korottaa puolestasi veroprosenttiasi, jotta kaikki menee hyvin ja ongelmitta. Asiakas säilyttäisi kuitenkin mahdollisuuden muokata verokorttiaan myös omatoimisesti. Aikaa prosessin toteuttamiseen menee arviolta vielä muutama vuosi.

"Pääjuttu on ehkä lainsäädännön kehittäminen. Meillä on tietyllä tavalla hyvin tarkasti – kuten pitääkin olla – säädelty se, miten verotuslaki, henkilötulolaki ja ennakkoperintä toimii. Ja tämä (automatisoitu prosessi) muuttaa sitä tosi merkittävästi."

 Lue myös blogi: Uusia elämyksiä halleille digitalisaatiolla

Hyvä veromyönteisyys edesauttaa palveluiden kehitystä

Tulorekisteri on muutama vuosi sitten rakennettu keskusrekisteri ihmisten tuloista. Verohallinto on voinut yksinkertaistaa yhteiskunnan toimintaa tulorekisterin avulla, sillä rekisteri jakaa kansalaisten tarvittavia tietoja niitä tarvitseville tahoille, kuten Kelalle ja työeläkeyhtiölle. Kun tietoa on, dataa voidaan hyödyntää automatisoinnin kehittämisessä. Tulorekisterin perusteella tehdään jo esimerkiksi veroehdotuksia kansalaisille. Tulorekisterin toimintaa parannetaan ja kehitetään koko ajan. Haasteita Verohallinnon palveluille ja niiden kehityksellä aiheuttaa eniten kohderyhmän laajuus.

Suomessa on hyvä veromyönteisyys, sillä 96% kansasta kannattaa verojen maksamista. Tämä luo hyvän pohjan Verohallinnon digipalveluiden tuottamiselle, kansalaisten ja Suomen yhteiskunnan tarpeita palvellen. Kun palveluita toteutetaan hyvin helpottamaan arkea, se vie pitkälle. Hyvän palvelun tarjoaminen onkin tärkeää Verohallinnolle. Se johtaa hyvään verojen kertymään ja positiiviseen mielikuvaan siitä, että yhteiskunta toimii erinomaisesti. Se on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä digitalisaatio, vaikka digitaalisaatio helpottaakin arkea.

”Digitalisaation yksi isoimpia juttuja on  se, että asiat pystytään hoitamaan automaattisesti taustalla ilman, että sinun tarvitsee siitä enempää murehtia. Usein hyvän digitalisaation merkkejä onkin se, että ne asiat, mitä jonkun tarvisee hoitaa itse vähenee. Murehdittavia asioita on vähemmän ja vähemmän. Se on usein positiivisen kehityksen merkki: Vähemmän on parempi -ajattelu.”

Kuuntele lisää Sakun ajatuksia Oispa digiä -podcastista:

 

Linkki Oispa digiä -podcastin laskeutumissivulle.

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi