Digiarjessa-blogi

Etsitään tositarkoituksella: Puettava personal trainer

Puettava teknologia kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Sen myötä markkinoilta löytyy entistä enemmän hyvinvointia ja terveysintoilua tukevia laitteita. Kun laitteita suunnitellaan, tuotekonsepteja ohjaa usein teknologia. Käyttäjien rakastamia tuotteita ei kuitenkaan synny pelkästään teknologia mielessä.

fitbit.jpg

Hankin Fitbit Flex -kuntorannekkeen viime vuoden kevättalvella. En ollut ainoa, sillä puettavaan teknologiaan kuuluvia tuotteita myytiin viime vuonna 76 miljoonaa kappaletta.

Vuotta myöhemmin en edes muista, missä ranneke on. Mikä sai minut hylkäämään sen noin kuukauden jälkeen?

Yhteiselomme ensimmäiset päivät olivat hauskoja

Laite kertoi yöstäni käytön alussa: olen nukkunut 6 tuntia ja 55 minuuttia yhtäjaksoisesti ja ollut levoton 10 minuuttia aamulla kello 4.  Mielenkiintoista!

Ihmettelin, miten vähän askelia arjessa tulee, jos juoksulenkki jää tekemättä, sitä miten Ikea-käynti uuvuttavuudestaan huolimatta ei todellakaan vastannut kuntosalikäyntiä, ja sitä, miten raivokkaasti työpaikan portaita ravaamallakaan päivittäinen askelmääräni ei juuri noussut.  

Kotona huomasin käveleväni ahkerammin ylä- ja alakerran väliä, koska oli palkitsevaa päästä 10 000 askeleen tavoitteeseen niinäkin päivinä, kun en ehtinyt paljoa kuntoilla. Tuttavani raportoi juosseensa työmatkallaan ennen nukkumaanmenoa hetken paikallaan hotellin lattialla, kun päivän tavoite oli ihan lähellä. Itsekin kertoi ihmetelleensä, oliko se nyt ihan aikuismaista.

Arkiviikot toistavat toisiaan

Uutuudenviehätys oli kuitenkin lyhytkestoista. Toimistotyössä jokainen päivä on askelmäärältään suunnilleen yhtä surkea. Tanssitreenit maanantaisin, juoksulenkki tiistaisin, keskiviikkoisin ja viikonloppuina. Ranneke raportoi tämän kaiken, mutta mitään uutta tietoa en siltä saanut, kun alkuhuuma oli ohi.

Päinvastoin, ranneke alkoi tuntua taakalta: taasko siitä on akku loppu? Aloin unohtaa sen pöydälle suihkun jälkeen - vedenkestävyys olisi ollut plussaa - ja uintitreeni jäi samasta syystä tallentamatta. Olisin voinut syöttää manuaalisesti treenejä kännykkäni tai tietokoneen kautta, mutta en jaksanut nähdä vaivaa.

Mitä olisin kaivannut laitteelta enemmän?

Olisin kaivannut innostusta ja ideoita siihen, miten voisin kiireistä arkeani parantaa. Ranneke olisi voinut herätellä minua pitkän istumisjakson aikana: “Nouse jo, kävele vähän!”

Oheisohjelmistot olisivat voineet antaa minulle vinkkejä: “Näin paljon saat askelia, kun käyt lounaalla vähän kauempana.” “Entä jos tekisit seisten töitä? Se vaikuttaisi kulutukseesi näin...”  

En kaivannut uutta sykemittaria (vanhallekaan ei ole ollut käyttöä) vaan omaa pikku personal traineria: laitetta, joka inspiroisi minua parempaan elämään. Sellaista, joka olisi aina läsnä, jolle ei voisi treenejään kaunistella ja joka kannustaisi eteenpäin. Tavoite jäi Fitbit Flexiltä saavuttamatta.

Miten inspiroiva personal trainer suunnitellaan?

Designerina suhtaudun ostamiini tuotteisiin tavallista käyttäjää kriittisemmin. Olisimmeko me Digian Designissa onnistuneet suunnittelemaan paremman Fitbit Flexin kaltaisen tuotteen?

Olisin ainakin huolehtinut, että suunnitteluprojektissa tehdään runsaasti käyttäjätutkimusta, käytettävyystestausta ja protyyppeja.

Olisimme kollegojeni kanssa keikkuneet väsymättä käyttäjien kannoilla heidän arjessaan sekä järjestäneet lukemattomia ryhmäkeskusteluja ja päiväkirjatutkimuksia heidän tarpeistaan ja kokemuksistaan prototyyppiemme kanssa. Kohderyhmän kirkastaminen olisi ollut keskeistä alkumetreillä. Olisinko itse edes kuulunut tuotteen kohderyhmään?

Puettavissa laitteissa kännyköistä tuttuja design-haasteita

Olemme suunnitelleet viime aikoina muutamia puettavia käyttöliittymäkonsepteja. Design-haasteissa koetaan jonkinasteisia déjà-vu-elämyksiä 2000-luvun alun kännyköiden suunnittelun kanssa: tiedon priorisointi on todella keskeistä. Vuorovaikutustavat eivät ole vielä standardisoituneet eivätkä käyttäjät tottuneet puettaviin laitteisiin.

Yhdessä näistä konseptointihankkeista suunnittelimme kellokäyttöliittymää tehdaskäyttöön. Erityisen haastavaa oli miettiä, mitä tietoa milloinkin pienellä näytöllä esitetään, ja miten sen kanssa voi rukkaset kädessä tikkailla seistessä vuorovaikuttaa.

Kun aivan uudenlaisia tuotteita suunnitellaan uuden teknologian pohjalta, tuotekonsepteja ohjaa usein teknologia. Näin me design-konkarit näimme taannoin tapahtuvan myös kännyköiden kanssa.

Käyttäjien omaksumia ja rakastamia tuotteita ei kuitenkaan synny pelkästään teknologia mielessä: vain aidosti käyttäjän arkeen sopiva ja käyttäjää inspiroiva kuntoranneke keikkuu mukana kuukaudesta toiseen.

Mitä seuraavaksi?

Mitä mahdan hankkia seuraavaksi? Hyvinvointisormuksen? Kiinalaisen halpisälykellon? Älykkään takin? Markkinoilta löytyy jopa älykkäät korkkarit, joiden kuosia voi vaihtaa puhelimella.

Täydellinen personal trainer on edelleen haussa, mutta kun törmäämme, uskon yhteiselomme kestävän paljon pidempään kuin kuukauden.

Kuvakaappaus Fitbitin sivustolta.


palvelumuotoilu


Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi