Ryhdytäänkö kaikki kansalaiskehittäjiksi – vai perustetaanko sittenkin fuusiotiimi?

low-code low-code-lähettiläät

low-code-fuusiotiimi

Osaavan IT-toimittajan ja asiakkaan ammattilaisten vahvuudet yhdistävissä fuusiotiimeissä piilee mahdollisuuksia työmotivaation kasvattamiseen, varjo-IT:n taltuttamiseen ja työhön, jossa nyhertäminen on minimissään.

Työkalut Office-lisensseillä käyttöön, low-codella kansalaiskehittäjäksi ja sovelluksia syntyy kuin liukuhihnalta, ihan ilman koodaustaitoa. Onko ajatus realismia vai uusi digitalisaatiohypetys, joka romahtaa kohdattuaan arkisen todellisuuden? Kuten elämässä yleensä, ei niin kutsuttu kansalaiskehittäminenkään ole oikotie onneen vaan vaatii kontekstin ymmärtämistä ja toimintatapojen muuttamista.

Fuusiokehitystiimillä puolestaan tarkoitetaan ammattikehittäjien, kansalaiskehittäjien ja IT-ammattilaisten muodostamaa tiimiä. Omasta näkökulmastani kyseessä siis on ryhmä, jossa esimerkiksi Digian sovelluskehittäjä ja konsultti sekä asiakkaamme tietohallinnon ja liiketoiminnan edustajat toteuttavat ratkaisuja yhdessä. Yhteistyönä tehtävä ketterä kehittäminen on toki tuttua jo vuosien takaa, mutta käytössä olleet teknologiat ja toimintatavat eivät ole tukeneet aitoa tiimityötä, vaan toimittaja ja asiakas ovat edelleen istuneet eri puolella pöytää.

Uusi teknologia imaisee mukaansa uusia kansalaiskehittäjiä

Mikä nyt on siis toisin? Microsoftin pilvipalvelut ja low-code- eli Power Platform -ratkaisut tuovat kaikki kehitystyössä tarvittavat välineet ja datan fuusiotiimin jäsenten saataville riippumatta siitä, missä henkilö fyysisesti istuu tai mikä organisaatio näkyy kenenkin sähköpostin allekirjoituksessa. Teknologian kehityksen ansiosta yhä useammalla on realistinen mahdollisuus oppia ja tehdä sovelluskehitystä – siis ryhtyä kansalaiskehittäjiksi.

Se ei silti tarkoita, että kaikkien kannattaisi siihen ryhtyä tai kaikkia tulisi siihen usuttaa.

Oleellista on selvittää, kuka haluaa hypätä low-code-maailmaan. Nykyinen rooli tai työnkuva ei aina kerro kattavasti mikä motivoi. Kenties tietohallinnossa on henkilö, joka haluaisi toteuttaa visuaalista luovuuttaan ja saa uutta intoa työhönsä luodessaan Microsoftin Power Pagesilla uusia nettisivustoja. Tai asiakasvastaava saa toivomaansa tasapainoa, kun pääsee rakentamaan yksiselitteisen loogisia toimintoja sovellukseen Power Automate Flown avulla. Toisaalta taas ratkaisun pääkäyttäjällä ei välttämättä ole minkäänlaista mielenkiintoa opetella sovelluskehitystä. Miksi siis pakottaa ja pahimmillaan pilata työmotivaatio?

Toinen kriittinen tekijä on mahdollistaa kansalaiskehittämiseen paneutuminen halukkaille riittävillä ajallisilla resursseilla. Omien arkisten työkalujen rakentaminen ei voi olla bisneksen edustajalle taas yksi nakki lisää kaiken muun päälle, vaan aikaa on allokoitava jättämällä tehtävälistalta jotain muuta pois.

Pitkäjänteinen yhteistyö mahdollistaa innovaatiot, mutta ei sulje muita ovia

IT-toimittajan näkökulmasta fuusiotiimit tarjoavat parempaa näkyvyyttä asiakkaan liiketoimintaan. Me Digialla haluamme luoda ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaan tarvetta ja parhaimmillaan ylittävät odotukset. Tämä edellyttää, että meillä on käsitys niin asiakkaan pidemmän aikavälin strategisista tavoitteista kuin yksittäisten käyttäjien päivittäisestä työstäkin. Vain silloin pystymme ehdottamaan vaihtoehtoja, joiden olemassaolosta asiakas ei välttämättä vielä edes tiedä. Fuusiotiimi mahdollistaa pitkäjänteisen yhteistyön, jossa asiakkaan ja toimittajan osapuolet eivät enää istu eri puolilla pöytää vaan yhdessä sopivat yhteiset tavoitteet.

Tilanteet, organisaatiot ja visiot muuttuvat, ja siksi useimmat asiakkaat haluavatkin välttää yhteen toimittajaan lukkiutumista. Fuusiotiimien toimintamallissa asiakas saa kattavamman käsityksen tehdyistä ratkaisusta, jolloin osan ylläpidosta ja pienkehityksestä pystyy halutessaan hoitamaan myös itse tai tarvittaessa siirtämään toiselle toimittajalle.

Jos kaikki olisikin toisin?

Olen kohdannut lukuisia tilanteita, joissa asiakkaan loppukäyttäjät ovat tuskailleet aikaisemmin ”taivaalta” pudonneita sovelluksiaan, jotka eivät vastaa päivittäisiä tarpeita ja joita ei ole koskaan otettu kunnolla käyttöön. Surullisen monessa organisaatiossa on edelleen järjestelmiä, joita kukaan ei haluaisi käyttää, koska ne eivät tuota käyttäjilleen mitään lisäarvoa vaan järjestelmän naputtelu on, päinvastoin, vain turhantuntuista lisätyötä. Uusissa järjestelmäprojekteissa ensimmäiset epäilykset liittyvätkin usein siihen, miksi mikään olisi tällä kertaa toisin.

Low-code-työkaluihin perustuvassa fuusiotiimityöskentelyssä käyttäjät saavat aktiivisesti osallistua ja vaikuttaa omien työvälineidensä kehitykseen. IT-ammattilaiset osaavat teknisesti toteuttaa hyvinkin monimutkaisia ratkaisuja, mutta paras sovellus niin kustannustehokkuudeltaan kuin käytettävyydeltään on sellainen, joka aidosti vastaa käyttäjän tarvetta ja helpottaa työn tekemistä. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja omien tehtävien mielekkääksi kokeminen ovat myös niin merkittäviä tekijöitä työssä viihtymisessä, että niitä on syytä tukea kaikin mahdollisin keinoin.

Oman kokemukseni mukaan onnistuneimpia IT-hankkeita ovatkin olleet ne, joissa loppukäyttäjät on otettu mukaan jo tarjousvaiheesta alkaen ja heille on varattu riittävästi aikaa panostaa hankkeeseen. Kun työpajoissa on käyty kattavasti läpi tulevien loppukäyttäjien jokapäiväistä työtä, on toteutettu ratkaisu helpottanut työtekoa, ja sitä myös käytetään aktiivisesti. Tästä lähestymistavasta erinomaisia esimerkkejä ovat asiakkaamme Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja Pharmia. Molemmissa organisaatioissa oman alansa huippuammattilaiset pääsevät nykyään low-code-ratkaisujen avulla itse vaikuttamaan päivittäisten työkalujensa rakentamiseen ja niiden käyttökokemukseen.

Entä mitä muuta hyötyä fuusiokehitystiimit tuovat? Kokonaisarkkitehtuuri pysyy ammattikehittäjien ja IT-ammattilaisten yhteistyöllä paremmin hallinnassa, ja siten järjestelmäkehityksen tuottamat epämiellyttävät yllätykset saadaan minimoitua. Myös datan luotettavuus ja luottamuksellisuus parantuu, kun fuusiotiimissä on asiantuntijuutta datan kaikista näkökulmista. Näistä hyödyistä erityisesti Microsoft Power Platform -ratkaisujen osalta voit lukea lisää kollegani Antin tuoreesta blogista. Myös monen tietohallintoyksikön kammoama ”varjo-IT”, eli liiketoimintayksiköiden kontrolloimaton sovellusten haaliminen saadaan hallintaan, kun kehitystyötä tehdään fuusiotiimeissä yhdessä.

Low-coden mukanaan tuoma kansalaiskehittäminen ei siis tarkoita, että kaikkien täytyy alkaa itse kliksutella omat työkalunsa vain siksi, että se on mahdollista. Silti ne avaavat mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön ja läpinäkyvyyteen niin asiakkaan omassa organisaatiossa kuin yhteistyössä IT-kumppaneidenkin kanssa.


Jos kiinnostuit aiheesta tai low-code-kehittämisen käytännöt ja hallinta organisaatiossasi mietityttävät, kerro siitä meille. Katsotaan yhdessä, miten saadaan teillä hommat hanskaan!

Keväällä pidetystä webinaaristamme saat käytännön esimerkkejä siitä, minkälaisiin asiakkaidemme käyttökohteisiin Digia on Microsoftin Power Platform -low-code-välineitä hyödyntänyt:

New call-to-action

Digian Low-code-lähettiläät-blogisarjassa avaamme matalakoodisen eli low-code-kehittämisen mahdollisuuksia liiketoiminnan digitalisoimiseen. Blogeissa joukko eritaustaisia Digian asiantuntijoita kuvaa omia kokemuksiaan siitä, kuinka parempaa digiarkea rakennetaan low-code-työkaluilla aiempaa ketterämmin ja monenlaisten ihmisten yhteistyönä. Löydät kaikki Low-code-lähettiläiden tekstit täältä


low-code   low-code-lähettiläät

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Sinua voisi myös kiinnostaa