Digia Oyj / 23.05.2019

Onko verkkopalvelusi saavutettava? Saavutettavuusdirektiivi edistää yhdenvertaisuutta digimaailmassa

Julkisissa verkkopalveluissa on 23.9.2019 alkaen otettava huomioon saavutettavuus uuden EU:n direktiivin myötä. Lue blogistamme, mitä direktiivi käytännössä tarkoittaa.

saavutettavuusdirektiivi

23.9.2019 on tärkeä päivä monille verkkopalvelun tarjoajille. Silloin astuu voimaan julkisten verkkopalveluiden EU-tason saavutettavuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia yhdenvertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa.

Direktiivissä säädetään Euroopan laajuiset yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen sektorin digitaalisille palveluille. Suomessa 1.4.2019 voimaantullut kansallinen laki koskee viranomaisten lisäksi julkisoikeudellisia laitoksia, osaa järjestöjä ja organisaatioita, jotka saavat erikoisavustusta tai suorittavat lain määräämää toimintoa. Lisäksi osa yksityisestä sektorista kuuluu lain piiriin. Lakia sovelletaan näiden toimijoiden verkkopalveluissa, mobiilipalveluissa ja niiden liitteissä.

Huomionarvoista on, että saavutettavuus koskee 23.9.2018 jälkeen julkaistuja verkkopalveluja. Saavutettavuusvaatimusten neuvonnasta ja valvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joiden verkkosivuilta löydät lisätietoja siirtymäajoista, sekä sektoreista, joita laki koskee.

Mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa?

Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) on kansainvälinen ohjeistus verkkosivujen saavutettavuudesta, jonka asettamat kriteerit pitää täyttyä lain alaisuudessa olevissa digitaalisissa palveluissa. WCAG-ohjeistuksen laatimisesta ja kehittämisestä vastaa kansainvälinen World Wide Web -Konsortio (W3C).

Ohjeistuksessa saavutettavuuskriteerit on jaettu neljään periaatteeseen:

Havaittavuus: Informaatio ja käyttöliittymäkomponentit (esimerkiksi painonapit ja tekstikentät) tulee esittää tavoilla, jotka käyttäjä voi havaita.

Hallittavuus: Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavia ja kaikki toiminnot on voitava suorittaa apuvälineillä.

Ymmärrettävyys: Informaation ja käyttöliittymän toiminnan tulee olla ymmärrettävää kielellisesti ja loogisesti.

Lujatekoisuus: Sisällön tulee olla riittävän lujatekoinen, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia, mukaan lukien avustavat teknologiat.

Jokainen osa-alue pitää sisällään ohjeita ja kriteereitä, joiden avulla varmistutaan palvelun saavutettavuudesta. Kriteerit on jaettu A-, AA-, ja AAA-tasoihin. Mitä enemmin A-kirjaimia, sen laajemmalle joukolle verkkopalvelu on saavutettavissa. Laki velvoittaa julkisia toimijoita toteuttamaan verkkopalvelut niin, että ne täyttävät WCAG 2.1 -standardin kriteerit A-, ja AA-tasoilla.

Miten saavutettavuus todennetaan?

Jotta palvelun saavutettavuus voidaan varmentaa, on se tietenkin testattava. Testausta voi osin automatisoida, mutta ihmistä tarvitaan tulkitsemaan, onko esimerkiksi sisältö selkokielistä vai ei. Testaus tehdään WCAG 2.1. -normia vasten. Testausta tarjoavat monet osaavat talot. Digia tarjoaa asiakkailleen saavutettavuustestauksen osana nykyisen tai uuden verkko- tai mobiilipalvelun toteutusta.

Palvelun saavutettavuudesta testauksen lisäksi on laadittava saavutettavuusseloste, joka kertoo saavutettavuustestauksen ajan, laajuuden ja tulokset. Se kertoo myös, miten tulee toimia, jos käyttäjä kokee palvelun hankalakäyttöiseksi.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!

Blogin kirjoittajat ovat Digian saavutettavuustiimin Janne Kolari, Anne Honkaranta ja Liisa Vihermä.

digitaaliset palvelut   digitalisaatio





Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube