Digiarjessa-blogi

Senior Trainee: Arkkitehtina Digialla

Digia Oyj2. kesäkuuta 2020
ryhmaluoto2

Arkkitehdin työ IT-projekteissa voi vaihdella projektin luonteen ja asiakastarpeen mukaan. Haastattelimme Digialla työskenteleviä arkkitehteja siitä, millaista arkkitehdin työ on eri projekteissa ja yksiköissä, ja milloin arkkitehtia tarvitaan vai tarvitaanko? 

Millainen on arkkitehdin työpäivä?

Pilviarkkitehti Henri Kovasen mukaan työpäivissä voi sisällön osalta olla paljonkin vaihtelua:

”Päivittäiset tehtävät riippuvat paljon projektitilanteista. Jonkin verran on sähköposti/teams-viestittelyä, tarjousvalmisteluita, teknistä sparraamista, tietojen vaihtoa ja best practices -jakamista. Joissain hankkeissa tuotan myös infraa koodina. Oikeastaan ihan laidasta laitaan työtehtäviä. Koronan tuoma poikkeustilanne ei ole juurikaan vaikuttanut työtehtäviin, muuta kun siten, että nyt ne hoidetaan kotoa käsin."

Henrin pilviarkkitehtikollega Timo Relander on huomannut työn sisällön muuttuneen vuosien varrella.

”Normaalit työpäivät on aika paljon vuosien varrella muuttuneet. 2000-luvun alussa, kun siirryin työelämään koulun penkiltä, ei ollut StackOverflowta eikä Googlea, mistä tietoa etsiä. Kun aloitin koodaamista C-kielellä, niin vanhan kaartin kokeneet miehet olivat silloin kullan arvoisia. Sen ajan Stackoverflow oli iso kasa kirjoja, joista tietoa etsittiin. Muutos tähän päivään on ollut aika huikea. Nyt jos on ongelma, niin haetaan vaan Googlesta ja saat usein vastauksen sitä kautta tai vähintään pystyt soveltamaan siitä ja ongelmat ratkeavat paljon nopeammin. Tietysti myös hetkisyys on kasvanut sitä myötä.”

”Omasta kokemuksesta arkkitehdin rooli voi olla mitä vaan. Mikään päivä ei ole niin sanotusti samanlainen eli eteen voi tulla erilaisia tilanteita ja työtehtäviä. Nykyisessä tehtävässä tarkoituksena on jalkauttaa teknistä osaamista läpi talon. Eli usein kun joku projekti on alkamassa, jossa ei esimerkiksi pilviosaamista juurikaan ole, meidän tarkoituksemme on mennä auttamaan projekti alkuun ja viemään pilviosaaminen tekijöille. Tavoite on myös lähteä siitä projektista pois siinä kohtaa, kun meitä ei enää tarvita, eli projektitiimi osaa asiat tarpeeksi hyvin”, Timo jatkaa.

Kenen kanssa arkkitehdit työskentelevät?

Arkkitehdit pääsevät projekteissa työskentelemään laidasta laitaan eri rooleissa olevien ihmisten kanssa.

”Ei oikeastaan ole semmoista ihmistä projektissa tai asiakkuudessa kenen kanssa arkkitehti ei työskentelisi. Tietysti jos projektissa on useampi arkkitehti, niin niiden kanssa päivittäin yhdessä ratkotaan ongelmia. Eli ainakin pilvipuolella tehdään tiivistä yhteistyötä myös asiakkaan puolen pilviarkkitehdin kanssa. Mutta jos on yksin siinä roolissa, niin yhteistyötä tehdään projektipäälliköstä testaajaan ja kaikkien kanssa siltä väliltä", Timo Relander kertoo, ja Henri Kovanen komppaa:

”Asiakkaan puolelta voi olla just kolmannen osapuolen asiantuntijoita, konsultteja tai asiakkaan omia asiantuntijoita kenen kanssa tehdään töitä, asiakkaan arkkitehteja, asiakkaan liiketoiminnan edustajia, ja joissain tapauksissa johtoa. Konteksti vaikuttaa paljon."

Kokonaisarkkitehti Kasper Noran mukaan arkkitehdin vastinparina voi olla oikeastaan kuka vain.

”Kokonaisarkkitehtuuria käydään läpi kollega-arkkitehdin kanssa. Asiakkaan kanssa työskennellään tiiviisti. Asiakkaiden toimijoiden ja erityisalan asiantuntijoiden kanssa pyritään kuvaamaan asiakkaan toimintaa ja sen tarpeita. Olemme usein tukemassa sitä, miten arkkitehtuuri on organisaatiotasolla kuvattu ja miten arkkitehtuurityön tulisi tukea hankkeita. Vastinparina voi olla liiketoiminnan vastuuhenkilöitä- ja asiantuntijoita, pää- ja sovellusarkkitehteja, tietosuojan asiantuntijoita tai mitä vaan"

Tarvitaanko arkkitehtia kaikissa projekteissa?

Henri Kovasen mukaan arkkitehdin tarve riippuu pääasiassa projektin sisällöstä ja sen parissa työskentelevän tiimin kyvykkyyksistä.

”Ei ole mitään tiettyä kokoa projekteissa, milloin tarvitaan, vaan se riippuu paljon tiimin kyvykkyyksistä ja onko joku pieni pistemäinen toteutus, mihin ei tarvita kokonaisvaltaista arkkitehtuuria piirtää. Mutta kuitenkin jokaisessa projektissa, jonkun pitää aina tietää mitä ollaan tekemässä ja miten asiat kytkeytyvät toisiinsa. Mutta voi myös olla sen verran kyvykkäitä ihmisiä tiimeissä, jotka hoitavat arkkitehtuurin lomassa, ettei välttämättä tarvita erikseen arkkitehtiä."

"Jos on enemmän kuin yksi ketterä tiimi tekemässä, niin silloin arkkitehdille on tarve. Jos on vaan yksi tiimi, niin silloin voi erillinen arkkitehti olla jopa haitallinen ja arkkitehtuurityö kannattaa tehdä tiimin yhteisenä työnä”, Henri Laine jatkaa.

Mikä merkitys arkkitehdilla on projektin onnistumiseen?

Henri Laineen mukaan arkkitehdin rooli voi olla hankala, sillä alalla on monta tapaa mieltää arkkitehdin roolin sisältö.

”Mutta jos ajatellaan Brooksin klassista Mythical man monthia ja arkkitehdin määrittelyä sieltä, niin se on se kaveri, joka vastaa käsitteellisestä integriteetistä ja sen luomisesta. Niin onhan se hirveen hyödyllinen tyyppi olla projekteissa. Jos arkkitehtuuri mitä on suunniteltu, näyttäytyy käytännöstä ja todellisuudesta vieraantuneelta, niin silloin varmaan tietää, että silloin on epäonnistuttu. Eli kyllä toteutettavuus on hyvän arkkitehtuurin ominaisuus. Mikä tarkoittaa, että se on oltava myös ymmärrettävää."

Henri Kovanen näkee arkkitehdin ensisijaisesti tukevana ja avustavana roolina.

”Kyllä onnistumisen kannalta pohjatyö mitä yleensä tehdään ja suunnitellaan, piirrellään laatikoita ja niiden välille viivoja ja nuolia (luonnolliseti notaatio on yleensä huomattavasti formaalimpaa UML:ää tai archimatea), auttaa projektia lähtemään käytiin ja hahmottamaan kokonaisuutta pienempiin palasiin. Arkkitehdin roolia mielletään myös hirveän erinäköisesti eli osa voi ajatella, että minä arkkitehtina määrään ja asia on tehtävä näin, kun taas itse näen sen enemmän tukevana ja avustavana roolina, eli ei pitäisi olla mitään norsunluutornimeininkiä. Jos kukaan ei ymmärrä arkkitehtuurista mitään niin tiedetään, ettei tämä ole kovin hyvään suuntaan menossa."

Tuotearkkitehti Matti Väänänen korostaa asiakkaan palautteen merkitystä.

”Loppupeleissä asiakkaalta tulee se palaute, että onko onnistuttu vai ei, eli siellä se viimeistään näkyy, onko arkkitehtuuri projektissa onnistunut."

Kasper Noran mukaan arkkitehti on onnistunut työssään silloin, kun työtä ei välttämättä edes huomaa:

"Arkkitehtityö on vähän kuin ilmaa, silloin kuin se on paikalla ja kaikki sujuu hyvin, niin se on melko huomaamatonta ja työt etenevät, mutta sitten taas sen poissaolo tekee sen, että happi loppuu. Eli jos arkkitehtuuria ei ole, niin sitä yleensä kaivataan sinne kovasti. Voi olla hyvää arkkitehtuuria, mutta ymmärrettävyyden kannalta sen pitää olla visualisointi ja viestitty selkeästi, eli jos sitä ei olla tehty, niin hyväkin arkkitehtuuri voi olla jopa väärin ymmärrettyä tai ei ymmärretä mitä pitää tehdä ja miksi."

Ratkaisuarkkitehti Mika Vatanen korostaa kommunikoinnin tärkeyttä projektin onnistumisessa.

”Kommunikointi on äärimmäisen tärkeää, varsinkin jos on isompi projekti tai paljon porukkaa tiimissä. Välttämättä kaikki eivät joka osa-alueesta tiedä ennakkoon, joten kun se on arkkitehtuurissa visualisoitu hyvin, sitä voidaan jalostaa kaikkien osapuolten kanssa ja rakentaa yhteistä näkemystä."

Timo Relanderin mukaan projektin onnistuminen on kiinni koko tiimistä.

”Itse joukkuelajeja harrastaneena olen ajatellut asian niin, että on vaikea mitata, onko yksittäinen henkilö, esimerkiksi arkkitehti onnistunut vai epäonnistunut. Yleensä se on koko tiimi tai projekti, joka yhdessä onnistuu tai epäonnistuu. Onnistumisen mittari on koko kokonaisuus ja miten lopputulos näkyy asiakkaalle."

Saavatko muut tiimissä tehdä arkkitehtuurityötä?

Aiheesta löytyy konsensus kaikkien vastaajien kesken:

”Toivottavasti muutkin tiimissä tekevät ja osallistuvat arkkitehtuurityöhön. Mitä useampi silmäpari katsoo jotain asiaa, niin sitä todennäköisemmin löytyy kehityksen kohteita ja käydään keskustelua avoimesti ja yhdessä tiimissä."

Koodaako arkkitehti?

Henri Kovasen mukaan koodaaminen ei ole välttämättömyys, mutta ei myöskään poissuljettua.

”Riippuu hirveän paljon projektista missä työskentelee. Ei ole mitään estettä, mutta ei myöskään välttämättömyys. Ehkä koodikatselmointiin ja vastaavaan osallistuminen olisi tärkeää, mutta koodin tekeminen ei ole välttämättömyys. Riippuu paljon siitä, mikä sen arkkitehdin rooli siinä projektissa on, eli jos on vaikka joku iso projekti ja olet siinä pääarkkitehtina, niin voi olla, että ei hirveästi jää aikaa koodin tekemisille. Varsinkin kun valitaan teknologioita ja tehdään jollain tietyllä teknologialla, niin hyvä olla edes jonkinlainen ymmärrys siitä teknologiasta. Arkkitehtuurin laatu voi kärsiä, jos ei ymmärretä mitä teknologia mahdollistaa tai mahdollisesti rajoittaa."

Henri Laineen mukaan asia riippuu paljon myös projektin koosta.

”Jos puhutaan normaalikokoisesta IT-projektista, jossa on muutama kaveri, niin silloin todennäköisesti myös arkkitehdin tulee koodata. Mutta sitten jos puhutaan isommasta projektista, jossa heiluu pari kolme tiimiä, niin silloin arkkitehdin rooli muuttuu fasilitoivaksi näiden tiimien tekemistä yhteensovittavaksi rooliksi."

Mitä arkkitehdin tulee tietää toteutettavan kokonaisuuden toimialasta tai liiketoiminnasta? 

Matti Väänäsen ja Henri Kovasen mukaan projekteissa saattaa välillä päätyä sellaisen toimialan pariin, josta itsellä ei ole vielä kokemusta. Tällöin tukea saa onneksi muilta projektiin osallistuvilta ja kokemus karttuu tekemällä.

"Omasta kokemuksesta, saatat päästä semmoisille toimialoille, joista ei välttämättä ole mitään kokemusta, jolloin tarvitaan ehkä enemmän tukea tuotepuolelta muilta tekijöiltä, projektipäälliköltä ja muilta toimialan tuntevilta. Mutta ainakin itse olen tykännyt, että pääsee tutustumaan laajasti eri toimialoihin”, Matti kertoo.

Henri Kovanen jatkaa:

"Oma toimialaosaaminen on laajasti karttunut Digialla. Useiden projektien kautta kaupanalasta teollisuuteen ja laidasta laitaan ja koko ajan karttuu lisää tietämystä eri toimialoista. Verkkokauppapuolesta ei esimerkiksi ollut aiempaa kokemusta ja nyt olen oppinut laajasti teknologioista sieltäkin puolelta esim. Magento, Salesforce ja muut tuotteet ja kuinka ne keskenään elävät. Helpottaa tekemistä, kun ymmärrys toimialoista kasvaa."

Eri toimialojen parissa työskentely tuo vaihtelua myös työpäiviin. Timo Relander kokee vaihtelun positiivisena:

"Tiimin roolin takia teemme talotasolla laajasti eri toimialoille, jolloin laaja-alaisuus on todella konkreettista. Aikaisemmin olen toiminut teknisenä arkkitehtina tietyn liiketoiminnan tai asiakkuuden kanssa, nyt projekteja voi olla saman aikaan kolme tai neljä. Myös ihmisiä voi päivän aikana olla laaja määrä kenen kanssa työskennellään ja hypätään liiketoiminnasta toiseen päivän sisällä edes takaisin. Itse tykkään, ettei ole vaan yhtä kapeaa yhden asian toistamista, vaan jokainen päivä on ihan uniikki."

Mikä on parasta Digiassa arkkitehdin näkökulmasta?

Vaihtelevuus, luottamus ja uuden oppiminen nousevat nopeasti vastausten kärkeen.

"Olen itse aina tykännyt tehdä asioita laajasti, eikä niin, että tekisin vaan yhtä asiaa päivästä toiseen. Itselle tämä laajuus on parasta ja se, että tapaa paljon ihmisiä, oppii paljon uutta ja näkee laajasti kaikkea! Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen Digialla siihen, että täällä luotetaan henkilöihin. Eli ei ole kukaan hengittämässä niskaan, että toi on prioriteetti ja toi sitten seuraavaksi, vaan aika hyvin pystyy itse vaikuttamaan siihen mitä tekee, ja miten itse kokee prioriteetit tärkeiksi ja mitä haluaa edistää ja siinä sivussa, jos tuntuu et haluaa opiskella jotain asiaa, niin sekin yleensä onnistuu”, kertoo Timo Relander.

"Todella kiva on oppia eri kulmilta paljon, kuten eri toimialoilta ja eri näkökulmia. Joka päivä oppii uutta. Se on ihan selkeästi ykkösjuttu!”, Mika Vatanen sanoo.

Myös laaja teknologiavalikoima saa arkkareilta kiitosta.

"Laajan toimialakokemuksen lisäksi se, että on laajasti eri teknologioita käytössä. Niin joko pääsee tai joutuu tekemään laidasta laitaan, kuten Microsoft -teknologioita, open source -teknologiaa ja kaupallista teknologiaa”, Henri Kovanen kertoo.

"Omasta näkökulmasta Digialla on laaja Tech Radar, eli kyllä mahdollisuuksia ainakin löytyy. Pystyy suuntautumaan semmoiseen tekemiseen, minkä kokee omakseen", Matti Väänänen lisää.

Vinkkejä arkkitehdiksi haluaville?

Kasper Noran mukaan arkkitehdin työssä kiinnostavaa on sen merkityksellisyys.

"Arkkitehdin työssä pääsee tekemään pitkäjänteistä kehittämistä, jolla on vaikutusta ihmisten arkeen."

Arkkitehdin tehtävät soveltuvat Matti Väänäsen mukaan myös junnummillekin tekijöille.

"Rohkaisisin myös junnumpiakin arkkitehtejä hakemaan, eli pyritään vetämään arkkitehtipolkuja, joissa pystyy kehittymään työssä täydeksi tai seniorimmaksi arkkitehdiksi!"

Haemme nyt arkkitehteja eri rooleihin, kuten ratkaisuarkkitehti, tekninen arkkitehti, tuotearkkitehti ja johtava tekninen konsultti pilvipalveluihin

New call-to-action


rekrytointi   uratarina


Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi