Skip to content

Onko siinä digiarvoa? Suomen hallitusohjelma digiarvioinnin alla

Hallitusohjelmaan on kirjattu, miten Suomen tunnettavuutta pyritään lisäämään digitalisaation edelläkävijänä. Digian Digiarvoa 2019 -kilpailussa edistetään samoja tavoitteita.

Tavoite 3: Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä.

Tämä tavoite on kirjattu Pääministeri Antti Rinteen hallituksen 6.6.2019 julkaistuun ohjelmaan OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ YHTEISKUNTA. Tavoitteessa kuvataan, miten Suomen tunnettavuutta halutaan lisätä digitalisaation edelläkävijänä ja mitä digitalisaatio sitten mahdollistaa. Tätä tavoitetta varten hallitusohjelma on budjetoinut 2020-2022 90 miljoonaa euroa.

 

Me Digialla käynnistimme Digiarvoa 2019-kilpailun 26.5.2019 sunnuntain Helsingin Sanomien etusivulla avoimella kirjeellä Antti Rinteelle.

Digiarvoa 2019 -kilpailu tavoittelee hyvin vahvasti saman tavoitteen edistämistä. Meidän keinomme tämän edistämiseksi on löytää kilpailun kautta ideoita, hankkeita, projekteja tai startuppeja, jotka pystyvät tätä tavoitetta edistämään. Voittajaa tuemme voittajaa 100 000€ edestä.

Hallitusohjelmassa keinoina tavoitteen sisällä on pitkä lista erilaisia asioita, jotka ovat hyvin linjassa kilpailumme tavoitteiden kanssa. Niistä etenkin muutama nousee omasta mielestäni vahvoina keinoina esille.

Nostetaan julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyttä sekä kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä

Hallitusohjelma linjaa, että julkiset palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavilla vuoteen 2023 mennessä. Tämä tarkoittaa laaja-alaisesti julkisen sektorin, yritysten ja yrittäjien hallussa olevan datan avaamista ja hyödynnettävyyden lisäämistä. Sen avulla pyritään luomaan ekosysteemejä, jotka edesauttavat palveluiden käytettävyyttä. Tällöin tarvittavat tiedot löytyvät automaattisesti ja saavutettavasti integraatioiden ja julkisten rajapintojen avulla kehitettävän IT-palvelun portaalista reaaliaikaisesti toimivien ja turvallisten tunnisteratkaisujen avulla.

Yhtenä erinomaisena käytännön ison skaalan esimerkkinä tässä tapauksessa toimii Tulorekisteri, jonne voi kirjautua turvallisesti Suomi.fi -tunnistautumisella. Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta, joka sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Tiedon tuottajat, eli esimerkiksi yritykset ja muut palkanmaksajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti. Eli Tulorekisterissä on taustalla vahva alusta- ja ekosysteemiajattelu, jossa kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Ja toimittajan KATRE-hankkeessa on ollut tietenkin Digia.

Digiarvoa 2019 -kilpailussa emme hae ehkä aivan yhtä suuria digitalisaatiohankkeita kuin Tulorekisteri, mutta antakoon se osviittaa mahdollisuuksista, mitä digitalisaatio voi Suomelle tuoda.

Lisätään innovatiivisten hankintojen käyttöä ja kehitetään sitä kautta palveluja, luodaan kasvua ja mahdollistetaan referenssimarkkinoiden kehittymistä

Hallitusohjelman näkökulmasta innovaatiot näyttelevät isoa roolia digitalisaation edistämisessä ja tavoitteeksi kerrotaan, että innovatiivisten hankintojen määrää kasvatetaan 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä. Innovaatioita kehitetään yhteistyössä, joka omalta osaltaan edesauttaa innovatiivisten hankintojen riskien jakamista.

Minä koen digitalisaation yhdeksi hyvin keskeisistä haasteista riskienhallinnan, koska uusien kehitettävien digitaalisten palveluiden kehittäminen tarkoittaa innovointia, joka muuttaa olemassa olevia liiketoimintamalleja, operatiivista toimintaa ja kulttuuria. Nämä hallitusohjelman innovatiiviset hankinnat siis sisältävät paljon riskienhallintaa, mutta keinot ja avut tähän on olemassa: ketterä kehittäminen. Erilaisissa ketterän kehittämisen malleissa tai viitekehyksissä riskienhallinta on omalla tavallaan sisäänrakennettuna.

Alkuvaiheessa hyödynnetään esimerkiksi Design Sprinttiä tai muita palvelumuotoilun tarjoamia työkaluja, joiden avulla pyritään varmistamaan, että perusolettamuksemme ovat mahdollisesti oikeita ja suunta, johon lähdetään, on selvä. Tämän jälkeen tuoteomistajan (Product Owner, PO) on helpompi lähteä rakentamaan timanttista tuotevisiota, jonka avulla kehitys voidaan alkaa käynnistämään.

Kehitys tehdään lyhyissä iteraatioissa tai lyhyessä aikaikkunassa, tuottaen siten säännöllisesti arvoa tuottava, ellei jopa (jos agile-jumalat sen sallivat!) tuotantokelpoinen tuoteinkrementti. Riskit innovatiivisissa hankinnoissa siis pienenee sprintistä toiseen, koska pystymme varmistamaan oikean suunnan säännöllisesti.

Digiarvoa 2019 -kilpailun tiimoilta me tulemme auttamaan voittajaa kaikin mahdollisin keinoin mitä meillä on hallussa. Digialta löytyy yli 1200 huippuosaajaa, jotka pystyvät auttamaan oikeastaan IT-palveluiden elinkaaren näkökulmasta missä vaiheessa tahansa, on sitten kyse palvelumuotoilusta, front/back/integraatio-kehittämisestä, testauksesta, julkaisuautomaatiosta, tuotannon pyörittämisestä tai yksisarvisten kaitsemista. Uskallan väittää, että melkein mitä vaan löytyy.

Vahvistetaan kokeilukulttuuria poikkihallinnollisesti

On hienoa nähdä kokeilukulttuuri osana hallitusohjelmaa. Vaikka kyseisen osa-alueen kehityskohteet ovat aika niukkasanaisia, näen siinä suuren potentiaalin, kun puhutaan jakamistaloudesta, testialustoiminnasta ja yhteistyöstä.

Kokeilukulttuuri menee hyvin vahvasti käsikädessä innovaatioiden kanssa, koska niin innovaatiot kuin kokeilutkin päättyvät joskus epäonnistumiseen. Tehokkaalla ja laadukkaalla riskienhallinnalla, mutta kuitenkaan riskejä kaihtamatta (älykkäästi) voidaan luoda kokeilukulttuuria, jossa epäonnistumisia halutaan välttää, mutta jos sellaisen kohtaamme, haluamme oppia siitä. Google on tutkinut, miksi jotkut tiimit menestyvät muita paremmin. Menestyneitä tiimejä kaikkein vahvimmin yhdistäväksi tekijäksi löytyi psykologinen turvallisuus. Juuri tämä psykologinen turvallisuus on keskeisessä roolissa kokeilukulttuurin mahdollistajana.

Digiarvoa 2019 -kilpailussa kannustamme kaikkia kilpailuun osallistujia vahvaan kokeilukulttuuriin ja omalta osaltamme olemme heittäytymässä heidän kanssaan samaan veneeseen. Haluan uskoa, että avullamme kilpailun voittaja pystyy saavuttamaan tavoitteensa ja potentiaalinsa ammattitaitomme avulla, jossa huomioidaan kokeilukulttuuri.

Mitä muuta hallitusohjelma ja Digiarvo tarkoittaa?

Tämän yhden tavoitteen ja sen tässä avattujen muutaman osa-alueen lisäksi digitalisaatio löytyy hallitusohjelmasta ainakin seuraavien teemojen kautta: verotus, harmaa talous, oikeusprosessit, oikeusturva, liikenne, sosiaaliturva, koulutus, EU ja asuntopolitiikka. Tulemme siis todennäköisesti näkemään kiihtyvää digitalisaatiota laajalla rintamalla Suomen kansalle. Digiarvoa 2019 -kilpailu haluaa edistää tätä ja kuten meidän toimitusjohtajamme Timo Levoranta sanoo kilpailun etusivulla:

“Suomi on nostettava maailman kärkeen.”

Olemme erittäin innoissamme Digiarvoa 2019 -kilpailusta ja haluamme tämän kilpailun kautta ja muutenkin viedä asiakkaamme ja koko Suomen kohti digitalisaation maailman kärkeen. 

 

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi