Digiarjessa-blogi

Harmaita hiuksia, raivonpurkauksia ja kapinaa? Käytettävyyttä tietojärjestelmiin, kiitos!

Valtio menettää jopa satojen miljoonien eurojen arvosta työaikaa vuodessa tietokoneongelmien takia.

Ongelmia koitui myös siitä, että tietojärjestelmiä ei osata käyttää.

Näin uutisoi Helsingin Sanomat 20.5. Aalto-yliopiston ja TTL:n FlowIT –tutkimuksesta. Vastaajat kommentoivat järjestelmien myös helpottavan työntekoa (sentään!). Samaan aikaan vaikeiden ohjelmistojen kanssa tappeluun hupenee tutkimuksen mukaan jopa kymmenesosa työajasta. Ovatko tietojärjestelmät todella niin toivoton osa suomalaista työelämää?

Olen työskennellyt vuosia järjestelmien käytettävyyden parissa, ja alkuun todettakoon: kaikkia ei tarvitse miellyttää. Sen sijaan tärkeää on tiedostaa, kenen käyttöön, mitä tarkoitusta varten ja missä ympäristössä käytettäväksi järjestelmää ollaan toimittamassa.

Käytettävyyden klassikko: Virheilmoitus, jossa ei kerrota, mikä meni pieleen tai miten sen voi korjata. Käytettävyyden klassikko: Virheilmoitus, jossa ei kerrota, mikä meni pieleen tai miten sen voi korjata.

Oikeille käyttäjille oikeaan tarkoitukseen

Järjestelmillä on lähes aina useita erityyppisiä käyttäjiä ja käyttöympäristöjä. Esimerkiksi työntekijän itsepalveluportaalia käyttävät myös työntekijöiden esimiehet, kun he hyväksyvät tai hylkäävät vapaapäivätoiveita ja julkaisevat tiedotteita ja työvuorolistoja. Työvuorosuunnittelua tehdään todennäköisesti toimistopöydän ääressä tietokoneella, kun taas huoltomies raportoi kentältä mobiililaitteella.

Käytettävyys voidaan siis määritellä

  1. tarkkuutena
  2. tehokkuutena sekä
  3. tyytyväisyytenä,

jolla määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä. (ISO 9241 -standardi)

Tarkkuus (1) saavutetaan tunnistamalla edellä mainitut lähtökohdat – kenelle ja miksi – ja suunnittelemalla järjestelmään käyttäjien tarvitsemat ominaisuudet. Joskus vähemmän on enemmän: lisäämällä määrättömästi toiminnallisuuksia järjestelmästä saa helposti hankalan.

Kun järjestelmässä on toiminnallisuudet, joiden avulla käyttäjä saavuttaa tavoitteensa eikä mitään ylimääräistä, saadaan järjestelmästä myös tehokas (2). Tietotekniikan avulla työvaiheita voi automatisoida, ja käyttäjältä poistetaan turhia välivaiheita ja klikkauksia.

Kolmas kohta eli tyytyväisyys (3) toteutuu, kun tarkkuudessa ja tehokkuudessa onnistutaan – ja lisätään vielä toimiva käyttöliittymä. Hyvin suunniteltua järjestelmää ei kannata pilata huonolla viimeistelyllä. Käyttöliittymän yhtenäinen ulkoasu, selkeä rakenne ja miellyttävä värimaailma ovat olennainen osa käyttökokemusta.

Siispä: Oikeat toiminnallisuudet + vaivaton käyttö + selkeä rakenne + yhtenäinen ulkoasu
= miellyttävä käyttökokemus.

Käytettävyys ei ole kuorrute, joka lisätään järjestelmään projektin loppuvaiheessa. Helppokäyttöisyys täytyy rakentaa tuotteeseen alusta alkaen – se on yksi peruspilari.


palvelumuotoilu


Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi