Digiarjessa-blogi

Alkuinvestointi ei ole este laiteanalytiikan hyödyntämiselle, kun ostat palveluna

Esineiden internetin (IoT) myötä siirrymme varaosa- ja huoltotoiminnasta toimintavarmuuden ylläpitoon. Mutta kuinka tehdä se kannattavasti? Ratkaisu on laiteanalytiikan ostaminen palveluna.

IoT-kehitys mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon laitteiden huoltotarpeesta. Aiemmassa bloggauksessa kirjoitin, kuinka ennakoiva huolto on teollisuuden tulevaisuus. Mutta kun laitetoimittaja päättää parantaa myymiensä laitteiden huoltoa ja toimintavarmuutta sensoriseurannan avulla, nousee esiin kysymys kokonaiskustannuksista. Kuinka sensoritiedon keräys, siirto ja analysointi tehdään kannattavasti, kun laitekanta muuttuu jatkuvasti? Totuus kuitenkin on, että kustannus jokaista myytyä laitetta kohti pitää olla hallittavissa.

Mitattavista laitteista syntyy suuria tietomassoja. Analytiikan tunnistamien merkityksellisten herätteiden taustalla on suuri määrä sensorien tuottamaa kohinaa. Yksittäinen kone voi tuottaa jopa gigatavuja sensoritietoa vuodessa. Kun laitteita myydään kymmeniä tai satoja tuhansia, täytyy sensoritiedon analysoinnin olla skaalautuvaa ja kustannustehokasta.

Kapasiteettia tarpeen mukaan

Kun vasta ensimmäiset koneet on myyty, ei ole laitevalmistajalle taloudellisesti kannattavaa investoida isoon palvelinsaliin. Sen sijaan tiedon säilöminen, analytiikka ja raportointi voidaan ostaa palveluna (IoT as a Service).

  • Silloin sensorien analysointiin käytettävä kapasiteetti on kasvatettavissa tarpeen mukaan, kun seurattavia laitteita myydään maailmalle enemmän. Näin valmistajalle ei synny tarvetta suurille alkuinvestoinneille, ja laitteiden seurantaan käytetään resursseja vain myytävien laitteiden mukaan. Samalla kustannukset on mahdollista kohdistaa koneiden huoltosopimuksiin, ja kulut eivät karkaa käsistä.
  • Kun myytyjen koneiden käyttöikä loppuu, voidaan kapasiteettia pienentää ja taata taloudellinen huoltotoiminta myös laitemallin elinkaaren loppupuolella.

Voiko pilvipalvelu olla samaan aikaan sekä joustava että turvallinen?

Suuren tietomassan laskenta tuo omat haasteensa kybertuvallisuuden kannalta.

  1. Tietoa ei voi tallentaa hallitsemattomasti pilveen. On siis löytää tarkasti hallittava, mutta skaalautuva pilvipalvelu. (Digia Cloud takaa tiedon fyysisen tallennuspaikan pysyvän Suomessa!)
  2. On myös varmistuttava, että loppuasiakkaat pääsevät kerättyyn tietoon käsiksi – mutta vain omaan tietoonsa.Tieto ei saa vuotaa asiakkaalta toiselle, vaikka se olisikin säilötty joustavaan pilvialustaan.
  3. Toisaalta kerättävä tieto ei saa jäädä panttivangiksi pilveen: Pilvialustan on taattava tiedon siirtyvyys ja saatavuus, jotta se voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle helposti analysoitavaksi.

Kun nämä reunaehdot huomioidaan, analytiikan ostaminen palveluna on joustava, luotettava ja kustannustehokas tapa laiteanalytiikan hyödyntämiseen. Ennakoivaan huoltoon siirtymisen esteenä ei siis ole ainakaan se, että ketterät tulevaisuuden toimintatavat vaatisivat kankeita rakennuskolosseja suurine alkuinvestointeineen. Ne kuuluvat menneisyyden maailmaan.


tiedon hyödyntäminen   IoT   analytiikka   pilvipalvelut


Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi