Laajamittainen siirtyminen hallittuun palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin vaatii ajatusmallin muuttamista järjestelmäkeskeisyydestä palvelukeskeisyyteen. Kirjoitin jo aiemmin ajattelutavan muuttamisesta ja hallintomallin luomisesta. Lisäksi myös muutaman perusasian tulee olla kunnossa, mikä vaatii pohjatyötä jo paljon ennen toiminnan käynnistämistä.
Entisaikaan palvelua sai kaupan kassalla tai pankin tiskillä. Digitaalisessa maailmalla palvelusta puhuminen vaatii tarkkuutta.Mitä SOA-arkkitehtuurissa tarkoitetaan kun puhutaan palvelusta, ja mistä eri näkökulmista SOA-palveluita tulisi tarkastella?
Kuvailin edellisessä kirjoituksessa SOA-hankkeen alkuhaasteita: mitä asioita on taklattava ennen käytännön jalkautustyöhön ryhtymistä. Jatkan vielä yhden tekstin verran samalla linjalla.
Aloitin ennen lomia kirjoitussarjan erään tosielämän SOA-hankkeen vaiheista. Ensimmäinen teksti löytyy täältä.
Ensimmäisessä kirjoituksessa lupaamaani rytinää on toistaiseksi saatu vain taivaalta, ukkosen muodossa. Taustatyön puolella on kuitenkin saavutettu merkittäviä virstanpylväitä. Itse hallintomalli on määritelty. Sen tiimoilta on laadittu esimerkkimateriaalia ja dokumenttipohjia, ja niiden jakamisen yhteydessä on järjestetty koulutustilaisuuksia. Tarkastelen tässä kirjoituksessa, kuinka nämä alkuvaiheet ovat tähän mennessä sujuneet.
Palveluarkkitehtuuria on pitkään vähätelty verrattuna esimerkiksi organisaatioiden kokonaisarkkitehtuuriin. Nyt palvelukeskeisen arkkitehtuurin hallinnan tarpeeseen aletaan herätä. Seuraan elokuusta alkaen blogissa erään tosielämän SOA-hankkeen vaiheita.
