Digiarjessa

NHL:n vuotuisissa pudotuspeleissä on mukana liigan 16 parasta joukkuetta. Näistä muodostetaan 8 otteluparia, jotka pelaavat toisiaan vastaan. Kun joukkue voittaa 4 ottelua, se etenee seuraavalle kierrokselle, jossa puolet joukkueista on tippunut ja otteluparit jaetaan uudelleen. Parin kuukauden jälkeen selviää voittaja. Reilu järjestelmä, jossa paras ja voimakkain selviää kukkulan kuninkaaksi nostamaan pokaalia, eikö vain?

Erilaiset tekoälyyn pohjautuvat palvelut ovat yleistyneet huimasti viime vuosina ja aika alkaa olla kypsä tekoälyn hyödyntämiseksi myös integraatioalustoissa. Integraatioarkkitehtimme Janne Nieminen ja Kalle Rannikko kertovat, missä tekoälykehityksessä integraatioiden osalta mennään, ja miten tekoäly on jo osa Dell Boomin ominaisuuksia.

Tekoäly pystyy tunnistamaan tunnetilojamme, joissain tapauksissa jopa kanssaihmisiä paremmin. Miten tekoälyä käytetään tunteiden tulkkina? Entä voiko tekoälylle kehittyä tunteita?

Tulevaisuuden tekoäly- tai muu teknologinen osaaminen ei kehity optimoimalla opetusta PISA-tutkimuksia varten. Yleissivistyksen rinnalle tarvitaan muitakin taitoja, kuten luovuutta, tiedon hyödyntämistä ja kriittistä ajattelua.

Tekoälystä puhuttaessa syöksymme usein käsitteen määrittelyyn ja lopulta siihen, miten koneet ottavat vallan. Tärkeämpää olisi keskittyä siihen, mitä tekoälyllä voidaan saada aikaan tässä ja nyt. Perusteet tähän löytyvät jo Antiikin Kreikasta.

Chatbot mielletään ensisijaisesti myynnin ja asiakaspalvelun apuvälineeksi, mutta voi olla myös tapa korvata yksitoikkoista työtä yrityksen sisäisissä prosesseissa. Ennen kaikkea se on yksi tapa tuoda tekoäly osaksi arkeamme. Älykkyys chatbotissa tarkoittaa tekstianalytiikkaa ja koneoppimista.

Harva on voinut viime vuosien tekoälyhehkutuksessa välttyä kuulemasta tekoälyn suomista mahdollisuuksista ja sen luomista uhkakuvista. Vallitseva diskurssi ei kuitenkaan ole ongelmaton, ja maltillisempi suhtautuminen voisi palauttaa fokuksen olennaiseen ja nopeuttaa tekoälyratkaisujen entistä laajamittaisempaa omaksumista.

Liiketoiminnasta saatavaa dataa seurataan tiukasti, mutta mihin suuntaan työntekijöiden hyvinvoinnin käyrät osoittavat – ja kuinka seurata näiden kahden asian korrelaatiota? Tekoäly tuo työntekijöille sekä esimiehille uusia keinoja hyödyntää hyvinvointidataa johtamisessa.

Tekoäly polttelee aiheena monia, ja kiinnostusta sen kokeilemiseksi löytyy runsaasti. Vaikka radikaalimmat muutokset ovat vasta tulossa, voi tekoälyn hyödyntämistä kokeilla kevyesti jo nyt esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin saralla.

Tuotannollisista laitteista ja prosesseista saadaan valtavat määrät dataa – joskus jopa tuhansista muuttujista ja millisekunnin tarkkuudella. On selvää, että tämä data voisi auttaa tuotannon tehostamisessa. Ihmisaivot eivät kuitenkaan kykene käsittelemään datamassasta kuin murto-osan. Olisiko tekoälystä apua?