Digiarjessa-blogi

Liiketoiminnan kehittäjä: Vaikka kova data kiinnostaa, älä unohda ihmistä!

Digia Oyj6. toukokuuta 2020
analytiikka-palvelumuotoilu

Datan hyödyntämiseen voi kohdistua suuria toiveita, mutta yleinen kokemus on, ettei datasta saada riittävästi tukea liiketoiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Tämä johtuu näkemyksemme mukaan siitä, että ihmiset unohdetaan, kun datan hyödyntämistä suunnitellaan. Apu löytyy palvelumuotoilun ja data-analytiikan yhdistämisestä.

Ymmärrä ensin ihmistä, sitten voit ymmärtää dataa

Ratkaisua datan parempaan hyödyntämiseen kannattaa hakea ihmisistä datan takana. Tarkoitamme tällä sekä niitä ihmisiä, jotka datan ovat tuottaneet, että niitä, jotka sitä tarvitsevat. Data mahdollistaa asioita, joita emme vielä osaa edes kuvitella. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että datan hyödyntämiseen suunnitellaan ihmiskeskeisesti tarpeisiin vastaavat toimintamallit ja ollaan valmiita panostamaan myös muutoksen johtamiseen organisaatiossa, sillä data ei ohjaa tekemistä automaattisesti heti kun sitä on olemassa. Jonkun pitää tehdä tutkimustyötä tarpeista, suunnitella miten tarpeisiin vastataan, ja jotta muutos toteutuu kautta linjan, ihmisten tuki sille pitää varmistaa tekemällä aktiivista yhteistyötä ja muuta muutoksen läpiviennin kannalta välttämätöntä ihmiset huomioivaa johtamista.

Datatulva on sekä kitkerä haaste että suloinen mahdollisuus

Monissa yrityksissä ja organisaatioissa, opinahjoissa ja julkisissa yhteisöissä toiminta on jatkuvassa muutoksessa, on syynä sitten asiakkaista, markkinasta tai vaikkapa globaalista pandemiasta johtuva muutospaine, joka radikaalilla nopeudella muuttaa toimintaympäristöä. Digitaalisuus ja kaikkialta pursuava data ovat samalla jo pitkään olleet muutoksen edistäjä ja mahdollistaja.

Yhtäältä jättiyritykset vyöryttävät markkinalle uusia tekoälysovelluksia. Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa jatkuvasti päivittyvät kännyköiden ominaisuudet, jotka pitävät lähes jokaisen kansalaisen uudistuvassa digitodellisuudessa. Samalla luodaan oletusarvo, että lähes kaikki järjestelmät, toimintatavat ja sovellukset pysyisivät samanlaisen kehityksen harjalla. Jatkuva muutos ja alati paisuvat tietovarastot voivat hyödyntämättöminä aiheuttaa ahdistusta, mutta askel askeleelta taltutettu data tukee selviytymistä ja jopa hyvinvointia muutoksen keskellä.

Data tukee fiksua itseohjautuvuutta ja faktapohjaista päätöksentekoa

Mutta muuttuvatko meidän ihmisten, sinun ja minun, toimintatavat samassa tahdissa maailman muuttuessa? Entä mihin hukkuu datan tarjoama hyöty? Mikä on esteenä tiedon demokratisoinnille; eli sille että jokainen voisi omissa tehtävissään käyttää datan tukemaa analyysiä tehdäkseen hyviä päätöksiä ja oikeita toimenpiteitä?

Datan tarjoama hyöty hukkuu jäsentymättömyyteen ja tiedon demokratisoinnin esteenä on pelko: mitä kaikkea ihmiset voivatkaan löytää ja havaita, jos heillä on vapaa pääsy dataan. Lisäksi runsas data tarjoaa loputtoman määrän vaihtoehtoja, ja ihmiset voivat lähteä juoksemaan epäoleellisten asioiden perässä, jos visio ei ole selvä, tiekartta ei ole muodostettu tai yhteisistä prioriteeteista ei ole sovittu.

Ihmiskeskeinen suunnittelu on avain datan parempaan hyödyntämiseen. Tässä olemme käyttäneet hyvällä menestyksellä palvelumuotoilun ihmisläheisiä metodeja. Itseohjautuvuus ja faktapohjainen päätöksenteko edellyttävät selkeitä toimintamalleja ja yhteisiä sopimuksia. Muuten datan määrän lisääntyessä tulokseksi tulee vain eri perustein tehtyjä analyysejä, jotka romuttavat datan luotettavuuden.

Palvelumuotoilun ja data-analytiikan symbioosi hyödyttää ihmistä datan takana

Ihmisten tarpeiden täyttyminen on mahdotonta, jos ei ensin riittävän kattavasti tutkita ihmisiä, jotka dataa tuottavat ja sitä hyödyntävät. Kun ihmisten tarpeet, motiivit, kipupisteet ja tulevaisuudentoiveet ovat tiedossa ja ihmisistä datan takana on muodostettu realistiset arkkityypit eli persoonakuvaukset, datan hyödyntämistä voidaan suunnitella tunnistamalla asiakas- tai käyttäjäpoluista ne kohdat, joissa ongelmia ilmenee. Kun ongelmat ovat tiedossa, on ne mahdollista analysoida, priorisoida ja ottaa kehityksen tiekartalle.

Datan hyödynnettävyyttä parannetaan ratkaisu kerrallaan ja koska tarpeetkin muuttuvat, on tärkeintä valita oikein ongelmat, jotka halutaan ratkaista. Tiekartta ja ihmiskeskeinen suunnittelu ovat siis jotain mitä pitäisi tehdä jatkuvasti, jotta voidaan menestyä kestävästi. Lisäksi, jotta persoonakuvauksista saadaan mahdollisimman realistiset ja käytäntöön vietävät, kannattaa niitä täydentää data-analyysillä. Laadullisen ja määrällisen tutkimustiedon yhdistäminen tuo persoonakuvauksiin uuden ulottuvuuden, kun voidaan ymmärtää sekä palvelumuotoilun avulla tunnistetut motiivit, kipupisteet ja tulevaisuudentarpeet että data-analyysillä verifioidut muutkin löydökset ja viedä sovitut toimenpiteet käytäntöön myös digitalisaation tukemana.

Minna Häkämies ja Vesa Hack

New call-to-action


analytiikka   palvelumuotoilu


Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi