Purkkaviritys vai öljytty kone - puhuvatko järjestelmäsi keskenään samaa kieltä?

Digia_tasot

Jos kysytään keskimääräiseltä liiketoimintapäättäjältä, yrityksen kaikki järjestelmät on tämän mukaan integroitu saumattomasti toisiinsa, ja tieto liikkuu sulavasti niiden välillä.

Käytännössä tämä ei vielä tarkoita mitään.

Päättäjän kommentti voi pitää aukottomasti kutinsa, mutta se ei vielä tarkoita, että integraatiokokonaisuus tukisi liiketoimintaa, saati toimisi sen kasvun mahdollistajana.

Organisaatioiden toimintaympäristöt ovat muuttuneet viime vuosina kiihtyvällä tahdilla, ja muutos näkyy erityisesti kirjavissa IT-ratkaisuissa, joita eri liiketoiminta-alueet hankkivat itselleen. Haasteena on erityisesti se, että jokainen näistä ratkaisuista toimii eri periaatteella. Eri järjestelmien ja niissä olevan datan yhdistämiseen tarvitaan integraatiota. Pelkkä toimiva tekninen integraatioratkaisu ei kuitenkaan tee autuaaksi, vaan liiketoiminnan mahdollistamiseksi tarvitaan korkeampaa integraatiokyvykkyyttä.

Mitä integraatiokyvykkyys tarkoittaa ja mitä eri tasoja sillä on?

Jotta integraatiokyvykkyyttä olisi helpompi hahmottaa, käydään läpi, mitä integraatio kullakin kehitysportaalla vaatii ja mahdollistaa.

Screen_Shot_2015-05-11_at_10.38.36

Taso 1: Ei hallittu

Hallinnoimattomassa integraatioympäristössä integraatioita ja palveluita kehitetään yksittäisten projektikohtaisten tarpeiden pohjalta. Informaation ja datan suunnitelmallista hallintaa ei ole.

Seurauksena on hidas ja kallis integraatioverkko, joka laajenee sitä mukaa kun tarpeita tunnistetaan. Jossain vaiheessa saavutetaan piste, jonka jälkeen eri riippuvuussuhteet ja epästandardit menetelmät estävät ympäristön laajentamisen.

Liiketoimintatarpeisiin vastaaminen kestää kauan, ja on osin teknisesti jopa mahdotonta joko hitauden, kustannusten tai molempien kannalta.

Taso 2: Teknisesti keskitetty

Toimivan integraatioarkkitehtuurin perustana tulee olla hallittu ja teknisesti luotettava integraatiokerros, joka huolehtii perusintegraatioista ja tarjoaa mm. yleiskäyttöiset tekniset integraatiorajapinnat, joille on sovittu kehittämiskäytännöt.

Tällä tasolla ei kuitenkaan vielä kyetä hallinnoimaan tai jalostamaan integraatioihin liittyvää informaatiota, eikä esimerkiksi raportointikyvykkyys ole joustavalla tasolla. Mikäli tällä tasolla toteutetaan tiedon hakuun tai päivittämiseen liittyviä integraatiopalveluita, ne on tehty täyttämään yksittäisiä tarpeita. Tämän seurauksena palveluiden rajapinnat eivät ole yhteneväisiä: niitä ei voida sellaisenaan käyttää uudelleen ja niiden yhdistäminen yhteiskäyttöisiksi on hankalaa.

Tiedon hallintaan liittyvät kustannukset jäävät tällä tasolla vaikeasti mitattaviksi, ja rajatun uudelleenkäytön vuoksi ei saavuteta ajan mittaan kustannushyötyjä.

Taso 3: Keskitetysti johdettu

Palveluiden ja prosessien kehittäminen ja integrointi tehdään keskitetysti, mutta IT:n näkökulmasta. Liiketoimintaa ei ole kytketty riittävällä tasolla kehittämiseen. IT-organisaatiolla on käytössään standardoituja toimintamalleja sekä informaation ja datan hallintaan että raportointiin. Teknisen hallinnan prosessit on määritelty. Toimintojen seurantaan on käytössä mittarit, joita seurataan säännöllisesti. Tuloksia voidaan seurata IT:n osalta.

Optimointia ja kustannusten hallintaa tehdään hallitusti, mutta integraatio nähdään edelleen kulueränä eikä sen potentiaalia liiketoiminnan kehittämisen mahdollistajana hyödynnetä täysimääräisesti.

Taso 4: Liiketoimintalähtöisesti johdettu

Liiketoiminnan ja IT:n välinen yhteistyö tapahtuu määrämuotoisten käytäntöjen mukaisesti. IT on ennakoivasti ajan tasalla liiketoiminnan kehityssuunnitelmista, jolloin esimerkiksi integraatioarkkitehtuurin rajoitteet ja uudet mahdollisuudet voidaan huomioida riittävän varhain.

Tällä integraation kehitystasolla uusien liiketoimintapalveluiden ja -prosessien kehittäminen on sujuvaa. Informaation ja datan hyvä hallinta mahdollistaa myös toimivan analytiikan ja raportoinnin liiketoiminnan edelleen kehittämiseen. Läpinäkyvien kustannusten lisäksi toimintaa voidaan arvioida ja johtaa myös saavutettavan liiketoiminnallisen lisäarvon mittareilla.

Mikä on sinun organisaatiosi tilanne?

 lataa-datasta-kilpailuetua-opas

tiedon hyödyntäminen   integraatio




Teemu O. Virtanen | Johtaja, Integraatio ja tiedon hyödyntäminen

Teemu O. Virtanen | Johtaja, Integraatio ja tiedon hyödyntäminen

Teemu O. Virtanen vastaa Digian Integraatio ja tiedon hyödyntäminen -liiketoiminnasta ja on Digian johtoryhmän jäsen. Teemu on tiedon hallinnan asiantuntija, jolla on kokemusta myös mm. digitaalisten palveluiden kehittämisestä. Tällä hetkellä hänen ensisijaiset kiinnostuksen kohteensa ovat hallinto- ja toimitusmallit, joita hyödyntämällä organisaatioiden tietopääoma voidaan muuntaa kilpailueduksi.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube