Miksi teknologiaa ostetaan ensin ja käyttötarkoitusta mietitään vasta sitten?

Gartnerin tuore tutkimus osoittaa, että suomalaisfirmoissa on koko ajan enemmän valmiutta panostaa digitalisaatioon, mutta monelle yritykselle on edelleen epäselvää, miten digitalisaatiosta on aidosti eniten hyötyä. Vastaus ei löydy IT-osastolta.

teknologia.jpg

Suomalaisfirmat ostavat teknologiaa ja miettivät vasta sitten, mihin sitä käytetään, Helsingin Sanomat otsikoi 3.3. Taustalla on markkinatutkimusyhtiö Gartnerin tuore tutkimus. Siitä selviää myös, että kun vuonna 2015 vain kolme prosenttia tutkimukseen vastanneista asetti ykkösprioriteetikseen digitaaliset ratkaisut ja palvelut, viime vuonna digitalisaation nosti ykköseksi jo 20 prosenttia vastaajista.

Digitalisaatioon ollaan siis valmiita panostamaan koko ajan enemmän. Silti edelleen monelle yritykselle on hämärän peitossa, mitä digitalisaatio ihan käytännössä heille tarkoittaa. Suuri osa uudesta teknologiasta on ollut jo jonkun aikaa käytettävissä, ei vain ole keksitty sille käyttöä.

Vielä pari vuotta sitten oli yrityksiä, jotka ajattelivat, että digitalisaatio ei heitä koske – ”meidän toiminnassamme verkkokaupalla ei ole roolia”. Tällä hetkellä samat yritykset suunnittelevat tai toteuttavat mittavia digihankkeita. On havahduttu siihen, ettei voi jättäytyä ulkopuolelle. Kenelläkään ei ole siihen varaa, ja kaikille löytyy sähköistettävää. Jos ei itse realisoi potentiaaleja, joku toinen korjaa potin. Netin tyhjiöihin syntyy nopeasti uusia pelureita.

Yritysjohdon iso haaste: miten digitalisaatio oikeasti hyödynnetään?

On iso työ pohtia, miten digitalisaatiota hyödynnetään liiketoiminnassa. Yritysjohdolla on tässä oikeasti haaste. Pelkkä nykyprosessien sähköistäminen harvoin tuo mittavaa kilpailuetua tai tehokkuutta. Tarvitaan näkemyksellisyyttä: pitää keksiä uusia palveluja, asiakasta palvelevia rajapintoja tai tehokkaampia tapoja tehdä asiat uudella tavalla, mikä ei aina ole helppoa.

Johto huomaa myös nopeasti, että digitalisaatio asettaa uusia haasteita koko organisaatiolle ja perusliiketoiminnalle. Syntyy uusia vaatimuksia esimerkiksi logistiikkaan, tiedon hallintaan ja johtamisjärjestelmiin. Parhaimmillaan todetaan, että strategiakaan ei enää vastaa nykytilannetta. Pelottavaa.

Moni yritys kerää kaikesta valtavasti dataa ja hankkii tehokkaat analyysivälineet. Ei vain tiedetä mitä datasta tulisi hakea. Vastaus ei löydy IT-osastolta vaan yrityksen johdosta, eli ratkaisu ei ole teknologiassa vaan liiketoiminnassa.

Johdon ongelma taas on, että koska digitalisaatiolla pyritään kehittämään palveluita ja tuotteita asiakkaan arkeen, niiden on perustuttava erittäin syvään jopa tunteiden tasolle menevään ymmärrykseen tästä arjesta. Johto ei yleensä tätä asiakasryhmää itse edusta, joten vastaus pitääkin käydä hakemassa asiakkailta itseltään. Ja koska lopulta on kuitenkin vaikeaa, ellei mahdotonta tietää, mistä palveluista asiakkaat lopulta ovat valmiita myös maksamaan, on ainoa tie kokeilun ja oppimisen kautta. Pitää olla valmis kokeilemaan pienin investoinnein omia ideoitaan ja oppimaan kokeiluista, sekä onnistuneista että epäonnistuneista. Eikä epäonnistuminen ole meille suomalaisille kovin helppoa.

Teknologiaratkaisuja kopioimalla jää edelläkävijöistä jälkeen

On siis haasteellista määritellä digitalisen toiminnan tarpeita ilman mittavaa kehitystyötä. Tarvittaisiin ”digilasit”, joilla ennakkoluulottomasti tarkastella liiketoimintaa uudella tavalla. Joskus on helpompaa katsoa teknologiaratkaisujen kautta, sopisivatko nämä myös meille. Nämä yritykset jäävät kuitenkin selkeästi edelläkävijöistä jälkeen. Ei vain teknologiaratkaisujen kannalta, vaan yrityksen digikypsyyden osalta ylipäätään.

Kun päätöksenteko ICT-investoinneista on siirtynyt yritysjohdolle, kasvaa myös johdon vastuu ymmärtää digitalisaation mahdollisuuksia ja liiketoiminnallisia hyötyjä ja tunnistaa juuri omalle yritykselle tärkeät kilpailutekijät. Tavoitteet on samalla päivitettävä kokonaisstrategiaan. Teknologia on vain ratkaisu, kun tiedetään mihin ratkaisua kaivataan.

On myös avoimesti oltava valmis muutoksiin, lähes kaikessa. Netissä oleminen nostaa laatuvaatimuksia läpi organisaation ja prosessien. Netti on anteeksiantamaton eikä virheitä sallita.

Kun ymmärretään tämä, ei näytä enää mitenkään ihmeelliseltä, kuinka paljon digitaalisiin palveluihin investointi on Gartnerin tutkimuksessa kasvanut. Digitaalisilla palveluilla ei nimittäin tarkoiteta tänä päivänä tekniikkaa, vaan ne liittyvät yrityksen koko toiminnan kehittämiseen. Ja mitä useammassa yrityksessä tuo ymmärrys lisääntyy, sitä suuremmaksi digitaalisten palveluiden osuus investoinneista kasvaa. 20 prosentin luvussa on vielä runsaasti kasvunvaraa.

 

Tilaa Digian blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi

digitalisaatio   konsultointi




Fredrik Albrecht | Johtaja, konsultointi

Fredrik Albrecht | Johtaja, konsultointi

Fredi on liiketoimintalogiikkafani. Hän on useassa liemessä keitetty liikkeenjohdon konsultti, joka vetää Digian liiketoimintakonsultointia. Fredi uskoo, että teknologia on mahdollistaja, jonka avulla voi toteuttaa bisneksen villeimpiäkin fantasioita. Mottona on ”nopeat syövät hitaat”.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi




Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube