Finanssialan sääntely hyödyttää asiakasta

Rahoitusalan yritykset ovat aina olleet luovia uusien, vaikeasti ymmärrettävien lyhenteiden luomisessa. Myös viranomaiset ovat liittyneet talkoisiin: MiFID, FATCA, MAD, Dodd Frank, Solvency II, Basel III, UCITS IV… ja jatkoa on varmasti luvassa.

Nämä mystiset lyhenteet ovat osa uutta finanssisääntelyä, jolla valtiot ja ylikansalliset organisaatiot pyrkivät parantamaan markkinatoimijoiden ja markkinoiden riskinsietokykyä ja läpinäkyvyyttä. Halukkuus sääntelyn lisäämiseen on ymmärrettävää, huomioiden että monet finanssilaitokset ovat viime vuosina joutuneet käymään kansalaisten kukkaroilla esim. AIG- ja PIIGS-ongelmien vuoksi. Toki, jos ystäväni pyytäisi minulta suuria summia rahaa, minäkin kiinnostuisin hänen likviditeetistään ja riskienhallinnasta. Tulee mieleen vanha sanonta: ”Jos sinä olet pankille miljoonan velkaa, niin sinulla on ongelma. Jos olet pankille miljardin velkaa, on pankilla ongelma.” Sääntelyn lisääntyminen herätti paljon keskustelua myös keväisessä Digia Day- tapahtumassamme. Kutsuvieraistamme Interactive Datan Darren Marsh summaa keskustelua tällä videolla:

http://youtu.be/G2uwDhk3bwA

Tavallinen kuluttajakaan ei voi olla törmäämättä uuteen sääntelyyn pankissa asioidessaan. Jos tulen uutena asiakkaana sisään, on pankissa varmistettava, etten avusta amerikkalaisia veronkierrossa (FATCA), ole terroristi tai poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö, tai että olen muutenkin täysjärkinen ja ymmärrän mitä olen sijoituksieni osalta tekemässä (MiFID). Kaiken tämän selvittäminen vaatii pankkivirkailijalta melkoista herkkyyttä, ettei asiakaspalvelutilanne muuttuisi kuulusteluksi. Viranomaiset kuitenkin edellyttävät pankeilta kaiken tämän selvittämistä.

Melkeinpä kaiken uuden sääntelyn tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä: sijoitustoiminnan läpinäkyvyyttä, markkinaosapuolten läpinäkyvyyttä toisilleen ja myös finanssipalveluiden läpinäkyvyyttä kuluttajalle. Mitä lisäarvoa uusi sääntely on sitten tuonut loppuasiakkaalle pankkitiskillä? Vaikka byrokratia on lisääntynyt, ovat tuotekuvaukset aiempaa selkeämpiä (esimerkkinä tuleva selkeämpi rahastoesite, KIID) ja myös ymmärrys eri riskeistä on lisääntynyt.

Sääntelymuutokset ovat muokanneet finanssialaa radikaalisti, mutta tarvetta kiristämiselle on ollut, ainakin ulkomaisten toimijoiden osalta. Läpinäkyvyys, läpinäkyvyys ja läpinäkyvyys – siitä muutoksissa on ollut kyse. Tämä positiivinen henki sääntelystä asiakaspalvelijoiden tulee pystyä välittämään loppuasiakkaille, ei pelkästään lain kirjainta. Aito dialogi, kuunteleminen ja konsultatiivinen ote. Näistä on hyvä asiakaskohtaaminen tehty!

finanssiala





Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube