Avoin data – kotimaisen elintarviketuotannon kasvun paikka?

Päättäjämme niin poliittisella kuin kaupallisella tasolla kantavat puheissaan huolta kotimaisen elintarviketarjonnan kilpailukyvystä. Tämän huolen taustalla ovat ihan taloudelliset seikat arvoketjun työllistävyysnäkökulmasta ja pelko elintarvikeomavaraisuuden alenemisesta.

Ratkaisuksi rakennetaan erilaisia teemaohjelmia, joissa korostetaan ja tuodaan esille suomalaiseen ruoantuotantoon yhdistyviä arvoja, kuten kotimaisuutta, puhtautta ja ekologisuutta.

Tällaiset markkinointipainotteiset ponnistelut ovat hyviä toimenpiteitä, mutta yksinään melko haavoittuvia. Raadollisessa reaalimaailmassa korostetut ideologiset arvot tulevat hyvin helposti jyrätyiksi.

Kuluttajien arjessa hinta on monesti kotimaisuutta painavampi valintakriteeri.

Puhtausmielikuva häviää muutamaksi kuukaudeksi aina jonkin alaa ravisuttavan skandaalin jälkeen. Kotimaisen tuotannon ekologisuuskin epäilyttää, kun toisaalla rummutetaan, että maatalous nimenomaan on Itämeremme pahin yksittäinen saastuttaja.pelto3

Lisää tekoja, enemmän tehoa

Mielikuvamainonnan rinnalle tarvitaan kilpailukykyä lisäävää tehokkuutta ja esitettyjen väittämien uskottavaa todistettavuutta.

Kotimainen elintarvikearvoketjumme on pirstaloitunut usean erillisen toimijan kokonaisuudeksi. Jotta tällainen monen liiketoiminnan muodostama toiminta saadaan optimoitua tehokkaaksi ja läpinäkyväksi, tarvitaan saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Saumattoman yhteistyön edellytyksenä on tahto edetä yhteiseen päämäärään - siinäkin tapauksessa, että jokainen edistysaskel ei suoraan ja välittömästi tuo hyötyä juuri oman toiminnan näkökulmasta. Oma hyöty täytyy oppia näkemään pidemmällä tähtäimellä, koko arvoketjun toiminnan kehittymisen kautta.

Jotkin isot, monikansalliset alan toimijat ovat tällaisen optimoinnin ja läpinäkyvyyden “pellosta pöytään” jo toteuttaneet omassa toiminnassaan. Näissä toimivissa ratkaisuissa on tyypillisesti otettu koko arvoketjun toiminta oman liiketoiminnan haltuun. Sisäinen toiminnan kehittäminen on helpompaa kuin yhteistyö. Ratkeaako haaste Suomessa näin? Tuskin, ainakaan merkittävässä mittakaavassa.

Toiminnan tehostamisen kulmakivi on yli koko arvoketjun ulottuva ennuste- ja suunnitteluprosessi. Edistykselliset yritykset ovat jo tottuneet suunnittelemaan omaa toimintaansa karkealla tasolla pitkällä aikavälillä, ja tästä lähtökohdasta tarkentaen lyhyen tähtäimen operatiiviseksi toimintasuunnitelmaksi.

Teknologia mahdollistaa dialogin

Monessa arvoketjun vaiheessa tehdään yritysten välisiä sopimuksia. Nämä sopimukset keskittyvät mm. saatavuuden varmistamiseen. Samoihin sopimuksiin voitaisiin lisätä näkökulma pitkän ja lyhyen aikavälin menekkiennusteiden ja suunnitelmien jakamiseksi. Tänä päivänä teknologia ei ole hidaste yhteistyölle. Tarvitaan vain tahtoa.

Arvoketjun laadukkaan toiminnan todistamiseksi tarvitaan seurantatiedon jakamista ja esiin tuomista. Vasta tiedon läpinäkyvyydellä pystytään eri toimijoille, erityisesti kuluttajille, tarjoamaan luotettavaa tietoa tuotteiden ominaisuuksista ja alkuperästä.

Suomessa suuri osa elintarvikkeiden ominaisuustiedoista rekisteröidään jo tänä päivänä yhteiseen tietopankkiin. Ratkaisun hankaluus on siinä, että se on suljettu. Talletetut tiedot ovat vain arvoketjun toimijoiden käytössä. Ei ole sovittu käytäntöä, jolla tietoja voidaan jakaa kuluttajille esimerkiksi alkuperän, koostumuksen tai allergeenien selvittämiseksi.

Julkiselta sektorilta löytyy jo lukuisia esimerkkejä siitä, miten avoin data, eli tiedon julkaisu yhteiseen käyttöön, on tuottanut hyviä lopputuloksia. Yrityksistä koostuvassa elintarvikearvoketjussa tarvittaisiin samanlaista avoin data -ajattelua. Tämä siis tarkoittaa yhteistä sopimista siitä, miltä osin tuotetiedot ovat käytettävissä avoimesti erilaisissa kuluttajarajapinnan sovelluksissa.

Kuluttajat vaativat elintarviketoimijoilta yhä enemmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Eräkohtaisen seurannan automaatiolla voidaan esimerkiksi mahdollistaa sovellus, jolla kuluttaja voi kaupassa olevan elintarvikepakkauksen tiedoin selvittää helposti tuotteen ominaisuudet ja koko tuotantoreitin. Jotta tämä olisi mahdollista, täytyy arvoketjun eri toimijoiden automatisoida omat seurantamenettelynsä.

Kuluttajan kokemien hyötyjen lisäksi tämän toteutuminen tarkoittaisi muun muassa...

  • kustannusten laskua mahdollisten takaisinvetojen tarkempana kohdentamisena
  • helpompaa tuotteisiin liittyvän asiakaspalautteen käsittelyä ja siihen reagointia
  • parempia edellytyksiä vastata alati tiukentuviin elintarvikelakeihin ja säädöksiin ilman merkittäviä lisäpanostuksia.

Tällaisen yhteistahdon syntyessä pystymme menemään askelen pidemmälle ja ottamaan käyttöön toiminnot ja tietojärjestelmät, joiden avulla pystytään kuluttajalle näkyvään eräkohtaiseen jäljitettävyyteen. Teknologiset mahdollisuudet toteutukseen ovat jo olemassa. Myös tarvittavan teknologian hinta on käyttökelpoinen. Tarvitaan vain yhteinen tahto parantaa koko arvoketjuyhteisömme toimintaa ja kilpailukykyä.

 

elintarviketeollisuus   arvoketju




Asko Hörkkö | Ratkaisuarkkitehti

Asko Hörkkö | Ratkaisuarkkitehti

Asko painii päivittäin liiketoimintaprosessien kehittämisen ja IT-järjestelmien hyödyntämisen polttavien kysymysten parissa. Vuosien kokemukseen nojaten Asko kartoittaa ja luo tulevaisuuden ratkaisuja; hänen johtoajatuksensa on, että jokainen päivä on mahdollisuus oppia uutta. Vankin tuntemus Askolla on kaupan ja teollisuuden toimialoista, joiden arvoketjujen läpinäkyvyyden ja yhteistoiminnallisuuden kehittäminen on lähellä hänen sydäntään.

Kirjoittajan kaikki blogitekstit

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi


Viimeisimmät kirjoitukset



Seuraa meitä somessa

LinkedIn Twitter Facebook YouTube YouTube