Skip to content

Päättäjä, jääkö ATK jälkeen bisneksesi kehitystarpeista?

Nykyaikaiset kehitystyökalut ja hybriditiimit voivat tehdä liiketoimintasi prosessiosaajista digitalisaation supersankareita. Asiantuntijamme Olli Korpelainen ja Filipp Koivu avaavat blogissamme hybriditiimien ja low-code sovelluskehityksen hyötyjä.

Suunnilleen kaikki IT-talot väittävät tuntevansa bisneksesi ja sen prosessit. Me Digiassa emme väitä tuntevamme – emme ainakaan paremmin kuin sinä itse. Me uskomme, että sinun ja tiimiläistesi jokapäiväiseen työssä onnistumiseen vaikuttavien digivälineiden tulisi olla juuri sitä mitä te haluatte ja tarvitsette, ei ainoastaan ”liiketoimintaanne tuntevan” softatalon tulkintoja tarpeistanne.

Me uskomme, että paras lopputulos ei välttämättä tule valmissoftaa puukottamalla eikä mallilla, jossa koodaaja häviää viikkokausiksi kammariinsa tekemään jotain, mikä ehkä kuitenkaan ei vastaa odotuksia. Me uskomme malliin, jossa sinä ja tiimisi osallistutte päivittäisten työkalujen suunnitteluun reaaliaikaisesti ja yhteistyössä teknologian mahdollisuudet perinpohjaisesti tuntevan kumppanin kanssa.

Jokaisesta asiantuntijasta softakehittäjä?

Moderneilla kehitysvälineillä liiketoimintaa tukevien ohjelmistojen toteuttaminen muuttuu yhä enemmän laatikkoleikiksi, jossa valmiita palasia siirrellään paikasta toiseen. Jokaista sovellusta ei siis enää rakenneta pitkästä tavarasta, rivi riviltä koodaamalla. Niin kutsutut low-code/no-code- tai matalan koodin kehitysalustat mahdollistavatkin esimerkiksi kännykässä kulkevien appien rakentamisen myös ilman varsinaista koodausosaamista.

Näiden alustojen yhteydessä on myös alettu puhua kansalaiskehittämisestä. Siis siitä, että jokainen kansalainen voi nyt itse rakentaa haluamansa sovellukset arkipäivää helpottamaan. Markkinointihenkisimmät aiheen puolestapuhujat julkaisevat tarinoita sairaanhoitajista ja lääkäreistä, jotka muuttivat koko työympäristönsä toimintatavat raahailemalla ja pudottelemalla low-code-työkaluilla kaikkiin tarpeisiin sopivat sovellukset.

Jokaisesta päättäjästä ja asiantuntijasta onkin siis tultava sovellusvelho – oikea kansalaiskehittäjä. Vai onko sittenkään?

Eritasoiset sovellukset vaativat eritasoista osaamista

Aivan yksinkertaisimpia sovelluksia lukuun ottamatta jokaisessa liiketoimintaa oikeasti tukevassa ratkaisussa on taustalla jonkinlainen logiikka sekä integraatioita muihin järjestelmiin ja tietolähteisiin. Sairaanhoitajat ovat yhteiskunnan monipuolisimpia ja tärkeimpiä ammattilaisia, mutta heidän paras osaamisensa yleensä löytyy muualta kuin tietoarkkitehtuureista ja sovellusten elinkaaren hallinnasta.

Tilaaja-toimittaja-asetelma muuttuu aidoksi yhteistyöksi, yhdessä oppimiseksi ja yhdessä onnistumiseksi


Emme usko, että jokainen logistiikkapäällikkö tai markkinointijohtaja alkaa nyt low-code-aikakauden kynnykselläkään itsenäisesti rakennella omia sovelluksiaan. Vähänkään monimutkaisempiin toteutuksiin tullaan jatkossakin tarvitsemaan sovelluskehityksen ammattilaisia. Tästä huolimatta matalakoodiset kehitysalustat tarjoavat kaikille liiketoiminnan, toimialan tai ei-teknisen funktion edustajille aivan uuden tavan osallistua omien työkalujensa rakentamiseen.

Hybriditiimeissä onnistutaan yhdessä, mutta ne eivät kannattele vapaamatkustajia

Uuden mallin mukaisissa hybriditiimeissä varsinaisen toiminnan gurut – siis ne, jotka oikeasti tuntevat prosessit ja tarpeet – istuvat rinta rinnan oman organisaationsa tietohallinnon asiantuntijoiden sekä teknologian osaavan kumppanin edustajien kanssa. Tällaisessa tiimissä päästään reaaliaikaisesti niin näkemään se, mitä ollaan toteuttamassa kuin tekemään liiketoiminnan toivomat muutoksetkin. Liiketoiminnan edustaja saa nopeammin käsityksen, mikä on teknisesti mahdollista ja mikä ei, ja klassinen tilaaja-toimittaja-asetelma muuttuu saumattomaksi yhteistyöksi, yhdessä oppimiseksi ja yhdessä onnistumiseksi.

Jo vähän kliseeksikin muodostunut fail fast tarkoittaa tässä kuviossa sitä, että polku kohti onnistumista voi olla vähän kiharaisempi, sillä iteratiivinen järjestelmä mahdollistaa säännölliset korjausliikkeet. Lopputulos on kuitenkin varmemmin asiakkaan toiveiden mukainen, kun maalia ei tarvitse hakata kiveen hankkeen alussa, jolloin ratkaisun käyttäjätkään eivät vielä tiedä, haluavatko auton vai kenties nopeampia hevosia.

Juuri oikeanlaisella lopputuloksella on toki myös hintansa. Vähäkoodisen maailman hybriditiimit eivät voi sisältää vapaamatkustajia, koska jokaisen mukanaolijan panos on kriittinen onnistumisen kannalta. Asiakkaana on siis huomioitava, että tuhti rahatukko ei tässä tapauksessa tuo onnea – päinvastoin, rahallisesta investoinnista pystytään yleensä säästämään, kun verrataan pitkästä tavarasta kehittämiseen tai valmisratkaisuihin. Rahan sijaan onnistunut low-code-sovelluskehittäminen vaatii paneutumista ja aktiivista osallistumista. Lukuisien vähäkoodisen maailman asiakaskokemustemme mukaan nämä investoinnit kuitenkin maksavat itsensä arjessa moninkertaisesti takaisin niin käteen sopivina työkaluina kuin tyytyväisinä ja tuottavampina käyttäjinäkin.

Samalta alustalta sovellukset joka lähtöön

Matalakoodiset alustat antavat siis prosessit tunteville ja teknologiasta kiinnostuneille asiantuntijoillesi mahdollisuuden hyödyntää omaa kompetenssiaan päivittäisten työkalujensa rakentamiseen. Kyky tehdä nykypäivän alustoilla melkein mitä tahansa tulee näille supersankareillekin kuitenkin varmimmin kokeneen kumppanin kautta.

Käyttäjien henkilökohtaiset ja tiimien omat sovellukset voidaan yksinkertaisimmillaan kehittää itse, mutta sama alusta taipuu myös liiketoimintakriittisiin järjestelmiin, jotka vaativat optimaalisesti toimiakseen monimutkaisia logiikoita ja liityntöjä muihin ratkaisuihin. Joskus jopa low-codesta loppuu puhti kesken. Silloin on tärkeää pystyä saumattomasti, ilman purkkaviritelmiä jatkamaan ns. pro-code-työkaluilla, eli perinteisesti koodaamalla. Parhaat alustat, kuten esimerkiksi Microsoft Power Platform, taipuvat tähänkin.

Yhteistyöllä Bustereiden laatu kohdilleen

Digian asiakas, Buster-veneitä valmistava Inhan Tehtaat kaipasi laadunhallintaansa modernimpia työkaluja excel-taulukoiden tilalle. Inhan IT-tiimillä oli vahva halu ottaa nykyaikaiset, ketterät ja matalakoodiset sovelluskehitystyökalut käyttöön, joten toteutimme heille Digian tuotteistetun ”Training PoC” -kokonaisuuden. Sovelluskohteesta riippuen muutamasta päivästä pariin viikkoon kestävän Training PoC -toteutuksen tavoitteena on hyödyntää asiakkaan oikeaa liiketoiminnan käyttötapausta organisaation omien ”kansalaiskehittäjien” koulutuksessa. Inhan Tehtaiden asiantuntijoille tarjoutui siis mahdollisuus sekä oppia Power Platform -kehitystä että samalla ratkaista liiketoimintansa konkreettinen ongelma.

Digian Training PoC -malliKuva 1 Digian Training PoC -mallin sisältö ja vaiheet

Inhan Tehtaiden osaava IT-tiimi rakensi Microsoft Power Platform -alustalla mobiilisovelluksen laatupoikkeamien raportointiin ja hallintaan. Digian tehtävänä hankkeessa oli varmistaa, että ratkaisu tehtiin teknisesti oikein ja tietoturvallisesti, myös tulevaisuuden mahdollisuudet huomioiden.

Supersankareille siivet

Vähäkoodiset kehittämisalustat avaavat yrityksille ja organisaatioille kokonaan uudenlaisen maailman, jossa liiketoimintaa tukevat ATK-ratkaisut syntyvät joko oman porukan toimesta itsenäisesti, yhdessä kumppanin kanssa oppien tai kokonaan ulkoistettuina – kuitenkin totuttua huomattavasti kevyempinä projekteina. Alustat mahdollistavat organisaatiosi parhaan liiketoimintakompetenssin valjastamisen. Me digialaiset autamme supersankareitasi kasvattamaan siivet.

Millaisia mahdollisuuksia Power Platform voisi avata sinun organisaatiollesi? 

 

Kirjoittajat: Olli Korpelainen, Director, Offering, D365 Customer Apps and Power Platform ja Filipp Koivu, Technical Consultant

 

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi