Digiarjessa-blogi

Mitä julkisen verkkopalvelun kilpailuttajan tulisi tietää saavutettavuudesta?

saavutettavuus-hankinta

Lue, mitä julkishallinnon organisaation tulisi tietää saavutettavuudesta ja komponenteista, joista se koostuu, ja miten ne tulisi huomioida saavutettavaa verkkopalvelua kilpailutettaessa.

Kohti verkkopalveluiden esteettömyyttä

Suomessa noin 1 miljoonalla kansalaisella on rajoite, joka hankaloittaa verkkopalveluiden käyttöä. Jos mukaan lasketaan seniorit tai tilapäisesti käyttöhäiriön omaavat,  jopa 30-40% suomalaisista on jonkilaisia erityisvaateita verkkopalveluiden käytölle. Käyttörajoite esiintyy esimerkiksi näön, kuulon, käsikoordinaation, käden tarkkuuden tai luetun hahmottamisen ongelmina.

Suomessa ”Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta” eli nk. Saavutettavuuslaki velvottaa  julkista sektoria ja viranomaisia tekemään 23.9.2019 alkaen julkaistut verkkosivustot saavutettaviksi. Näin julkisen sektorin toimijoiden tulee huomioida Saavutettavuuslaki jatkossa verkko- ja mobiilipalveluita kilpailuttaessaan.

Käytännössä saavutettavuus ei ole Kyllä/Ei- tyyppinen asia. Saavutettavuus koostuu useista osista, ”komponenteista”. Sekä myyjän että ostajan on tärkeää tarkentaa mitä haluttu ”saavutettavuus” käytännössä sisältää.

Saavutettavuuden komponentit

Kun ollaan tekemässä uutta verkkopalvelua, sen saavutettavuus syntyy useissa projektin vaiheissa eri asiantuntijoiden toimesta.

  • Suunnitteluvaiheessa tulisi esimerkiksi toteuttaa visuaalinen ilme ja brändi siten, että värikontrastit ovat riittävät, käytettävät sivupohjat selkeitä, riittävän suuren fontin omaavia, ja sellaisia, että sivun rakenne erottuu selkeästi ja navigointi on helppokäyttöinen. Suunnitteluvaiheen tuotokset tulisi testata saavutettavuusvaateita vasten heti kun suunnittelu valmistuu.
  • Toteutusvaiheessa tulee huomioida, että käytettävä tekninen merkkaus tukee saavutettavuutta. Esimerkiksi kuvilla ja äänillä on oltava tekstivastineet ja oikein merkatut nimet, lomakekentillä on oltava nimet, kuten myös valintapainikkeilla. Merkkausta voidaan testata välittömästi ohjelmallisin välinein, jolloin virheet huomataan heti toteutuksen edetessä ja virheet voidaan korjata tehokkaasti.
  • Ennen julkistusvaihetta testataan kaikki julkaistavat komponentit. Lisäksi tarkistetaan, että julkistuksen kooste on eheä, ts. julkistus sisältää kaikki julkaistavan prosessin osatoiminnot ja ohjeistukset.
  • Jos kyseessä on koko palvelun julkistus, tulee sitä ennen tehdä saavutettavuusarvointi siinä laajuudessa kuin on relevanttia. Jos kyseessä on 3. osapuolen toimittama palvelu, jolle tarvitaan arviointi jälkikäteen, tulee koko palvelu arvioida saavutettavuusnäkökulmasta riittävässä laajuudessa. Valitettavasti ”riittävä” on kovin tulkinnallinen määre.
  • Saavutettavuusseloste todentaa tehdyn arvioinnin (auditoinnin) tuotokset, ja sen laatimiseen tulee varata riittävästi aikaa. Saavutettavuusselosteen laadinnan yhteydessä voidaan joutua päättämään esim. aikataulusta, jolla saavutettavuuspuutteita korjataan.

On hyvä huomata, että palvelussa voi hyvinkin olla toimintoja tai osia, jotka eivät ole, ja joita ei tulla saamaankaan saavutettaviksi Saavutettavuuslain, tai laissa mainitun WCAG2.1 AA-tarkastuslistan vaateiden osalta.

Miten saavuttavuuden komponentit huomioidaan tarjouspyynnössä?

Kilpailuttajan tulisi mahdollisimman tarkkaan tarkentaa, mitä edellisessä luvussa kuvattuja töitä ja tehtäviä ostettavan ”saavutettavuuden” tulisi sisältää. Jos ollaan laatimassa uutta palvelua, ei saavutettavuutta voi liimata lopuksi päälle, vaan saavutettavuustyötä tulee tehdä koko projektin ajan. Jos verkkopalvelun saavutettavuus testataan vasta, kun palvelu on valmis, voi saavutettavuusongelmien korjaaminen olla todella kallista.

On hyvä muistaa, että eri tarjoajien käsitys ”saavutettavuudesta” voi sisältää varsin erilaisia asioita, jos saavutettavuustyön sisältöä ei eritellä tarkkaan. Edellisen lisäksi osa saavutettavuuskriteereistä on tulkinnallisia. Esimerkiksi ”navigaatio on selkeä” – mitä tämä oikeasti tarkoittaa?

Edellisistä seikoista johtuen tarjoajien välisten tulkintojen eroavuus saattaa aiheuttaa pahimmillaan sen, että hankintalain mukainen tarjousten yhteismitallisuus ei enää toteudu, ts. eri tarjoajien tarjouksissa saavutettavuus sisältää tyystin eri toimintoja ja tehtäviä sekä tuloksia, ja eri laajuudessa. Yhteismitallisuuden varmistamiseksi tarjouspyynnössä olisi hyvä esimerkiksi varata kiinteä summa saavutettavuuden toteuttamiseen, joka lisättäisiin suoraan hintalomakkeelle kaikille tarjoajille. Näin tarjoajien väliset tulkintaerot eivät aiheuta tarpeetonta vaihtelua tarjousten yhteisverrannollisuuteen. Mikäli tarjousmenettelyssä käytetään neuvottelumenettelyä, on hyvä nostaa saavutettavuus neuvotteluissa esiin, ja tarkentaa saavutettavuustavoitteet, tehtävät ja työt.

Kirjoittaja vetää Digian sisäistä Saavutettavuus-hanketta, ja osallistuu tietoturva-asiantuntijan roolissa tarjoustyöhön ja neuvottelumenettelyihin. Hän on myös aiemmin toiminut tarjousten sisällön ratkaisuvastaavana.

Lue myös:

Onko verkkopalvelusi saavutettava? Saavutettavuusdirektiivi edistää yhdenvertaisuutta digimaailmassa >>

Näin huomioit saavutettavuusdirektiivin verkkopalvelusi suunnittelussa >>


digitaaliset palvelut   julkinen sektori   digitalisaatio


Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi